Tapahtumakalenteri
Ma | Ti | Ke | To | Pe | La | Su |
1 | 2 | 3 | ||||
4 | 5 | 6 | 7 | 8 | 9 | 10 |
11 | 12 | 13 | 14 | 15 | 16 | 17 |
18 | 19 | 20 | 21 | 22 | 23 | 24 |
25 | 26 | 27 | 28 | 29 | 30 | 31 |
Mielipide Yläkartanonaukion asemakaavan muutoksesta, alue 411124/Soukka
Kaupungin kirjaamo
PL 1
02070 ESPOON KAUPUNKI
sähköpostiosoite: kirjaamo@espoo.fi
mielipide YLÄKARTANONAUKIO, asemakaavan muutos, alue 411124/ Soukka
Soukka-seura ry, Sökö-sällskapet rf, sen johtokunta ja asiaa varten toiminut työryhmä, on huolellisesti perehtynyt asemakaavaan, ja lausuu siitä valituksena seuraavaa:
Kaavamuutos on kokonaan hylättävä, koska se ei täytä Maankäyttö- ja rakennuslain 1 § ja 5 § esitettyjä perusvaatimuksia.
Brundtlandin komitean määrittelemä kestävä kehitys edellyttää ihmisen toiminnan vaikutusten selvittämisessä aikajänteen pidentämistä. Ilmastonmuutos on yksi ihmiskuntaa ja koko maapallon ekosysteemiä koskevista suurimmista uhista. Ylikansalliset ja kansalliset sopimukset ja lait edellyttävät ilmastonmuutoksen hillintää mm. pienentämällä erittäin voimakkaasti ihmisen toiminnan hiilijalanjälkeä. Kaavamuutoksen muutoksen keskeisin sisältö on asutuksen voimakas tiivistäminen ja keskittäminen alueelle. Aalto Yliopiston tekemien tutkimusten mukaan Suomessa tiiviisti rakennetuilla alueilla ihmisen keskimääräinen ekvivalentti hiilijalanjälki on jopa kaksinkertainen väljästi rakennettuihin nähden. Kaavaselostuksessa esitetty kaavamuutoksen olennaisin syy, mikä on
mahdollisen Länsimetron jatkeen käyttäjämäärän lisääminen, ei ole Maankäyttö- ja rakennuslain mukainen peruste kaavamuutokselle. Asemakaava on erittäin räikeästi ristiriidassa MRL 5 § kanssa ja osoittaa Espoon kaupunkisuunnittelulautakunnalta hyvin vakavaa piittaamattomuutta laista ja Espoon arvoista esittäessään tällaista kaavamuutosta.
Perustelemme johtopäätöstä seuraavilla seikoilla:
Maankäyttö- ja rakennuslaki 5.2.1999/132 edellyttää edistettävän (1 §) mm. ekologisesti, sosiaalisesti ja taloudellisesti kestävää kehitystä.
Esitetty muutos sen sijaan huonontaa mm. ekologista, sosiaalista ja talouden kestävää kehitystä.
Yhdyskuntarakenteen tiivistäminen ei tue ekotehokkaan kaupunkirakenteen muodostamista. Aalto Yliopiston tutkimuksesta selviää, että tiiviisti rakennetuilla kaupunkialueilla asuvat ihmiset tuottavat suuremman hiiliekvivalenttijäljen kuin väljemmillä kaupunkien laita-alueilla. Näin, vaikka tulokset normeerataan tulotasoilla. Tutkimuksessa on selvitetty sitä, kuinka suuret ilmastopäästöt uusien, vuosina 2003–2012 rakennettujen asuinrakennusten ja asuinalueiden asukkaat aiheuttavat. Nämä uudet
alueet on jaettu tiiviytensä suhteen kolmeen eri kategoriaan, joita on vertailtu keskenään. Lisäksi uudet alueet on vielä rinnastettu vanhempiin vastaaviin alueisiin. Tarkastelussa on mukana kaikki Suomen kaupungit. Tulokset osoittivat, että kaikkein eniten ilmastopäästöjä aiheuttavat uusien, kaikkein tiiveimmin rakennettujen alueiden asukkaat, eli juuri he, joita nykypolitiikka ja tämäkinehdotus ilmastonsuojelun nimissä lisää halajaa.
Tiivistämisen harha sai ilmeisesti alkunsa vuonna 1989 Peter Newmanin ja Jeffrey Kenworthyn julkaisemasta kansainvälisestä suurtutkimuksesta. Julkaisussa he esittivät mm. eri kaupunkien liikennepolttoaineen kulutuksen per capita suhteessa asukastiheyteen. Monet arvovaltaiset tahot pitivät pian julkistuksen jälkeen tulosta nollatutkimuksena. Tutkijat olivat luoneet kaksi uutta muuttujaa, joista toisessa alkuperäinen varsinainen muuttuja oli
kertoja ja toisessa jakaja. Kun sitten näitä kahta uutta muuttujaa verrataan toisiinsa, saadaan väistämättä hyperbelin kaltainen riippuvuus. Kyseessä ei kuitenkaan ole mikään matemaattinen korrelaatio vaan karkea alkeellinen matemaattinen virhe analyysissä. Tästä huolimatta tiivistämistä perustellaan yhä tällä kestämättömällä tuloksella, myös tässä asemakaavamuutoksessa, ja vaikkapa VTT:n tekemässä raportissa Ekotehokkuuden arviointi ja lisääminen Helsingissä (2008).
Globaali ilmastonmuutos on kiistämätön tosiasia, ja ihmisen toiminta lienee sen suurin aiheuttaja. Ilmakehän hiilidioksidipitoisuus on nyt korkeimmillaan 15 miljoonaan vuoteen. Maapallon hiilidioksidipitoisuuden ja keskilämpötilan välillä on hyvin voimakas korrelaatio. Hiilidioksidi on yksi ns. kasvihuonekaasuista, jotka pidättävät auringosta tulevan lämpösäteilyn ilmakehässä. Viimeksi kun hiilidioksidipitoisuus oli jatkuvasti samalla tasolla millä se on nyt, maapallon keskilämpötila oli 2,8 – 5,6 ºC korkeampi kuin nyt, ja merenpinta oli arviolta 22 – 36 metriä korkeammalla kuin tänään. Pohjoisilla merialueilla ei ollut pysyvää jääpeitettä, ja Etelämantereella sekä Grönlannissa oli hyvin vähän jäätä.
Maapallon ilmastosysteemin aikavakio on satoja vuosia pitkä. Ilmakehän kasvihuonekaasujen, kuten hiilidioksidin, pitoisuuden viime vuosikymmeninä tapahtunut nopea nousu näkyy täysimääräisenä keskilämpötilojen nousuna siten vasta satojen vuosien päästä. Teollistuneen ihmisen kumulatiivisen fossiilisen hiilen käytön ja ilmaston lämpenemisen korrelaatio on hyvin vahva. Hallitusten välinen ilmastopaneeli (IPCC) on viimeisimmässä raportissaan arvioinut, että n. 60 % todennäköisyydellä ilmaston lämpeneminen voidaan pysäyttää + 2ºC, mikäli fossiilista hiiliekvalenttia kulutetaan kumulatiivisesti enintään 1000 Gt. Tämä raja saavutettaneen reilussa 20 vuodessa, minkä jälkeen hiiliekvalenttipäästöjä ei saisi olla lainkaan. Pariisin
ilmastokokouksessa esitetyillä rajoituksilla ei tulla pääsemään tähän, vaan ilmasto tulee lämpenemään jopa 3,7 ºC. Jo nykyinen lämpeneminen sulattaa Grönlannin jäätiköitä nettona yli 250 km3 vuodessa. Arktisen alueen jäästä ja lumesta vapaan alueen kasvu ja lämpötilan nousun myötä lisääntyvät maaperän ja merenpohjan metaanipäästöt voimistavat edelleen lämpötilan kohoamista. Metaani on noin 30 kertaa hiilidioksidia voimakkaampi kasvihuonekaasu. Ihmiskunnan keinot keskilämpötilan nousun pysäyttämiseksi tai edes hillitsemiseksi ovat toistaiseksi osoittautuneet täysin tehottomiksi. Merenpinnan nousupotentiaalia on paljon. Grönlannin jäätikön täysi sulaminen vastaa noin 7 m merenpinnan nousua ja Antarktisen mannerjäätikön vastaavasti 57 m. Jos näin kävisi, mannerlaattojen, merien ja merenpohjan isostaattisen tasapainon palautuminen johtaisi kuitenkin geologisesti lyhyen ajan kuluessa mannerlaattojen kohoamiseen. Ihmisen
historiaan suhteutettuna tämä aika on hyvin pitkä, kymmeniä tai satoja tuhansia vuosia. Merenpinta kohoaa nyt noin 3 mm vuodessa. Erilaisten lämpenemiseen liittyvien ilmiöiden ja kytkentöjen vuoksi nousunopeus kasvaa tulevina vuosikymmeninä moninkertaiseksi.
Antarktisen jäätiköiden sulaminen on tunnettu aiemmin puutteellisesti. Uusien tiedelehti Naturessa julkaistujen tutkimusten ja analyysien mukaan näillä voi olla pidemmällä aikavälillä merenpinnan nousuun suurin merkitys. Tutkimuksessa arvioidaan, että vuonna 2500 merenpinta voi olla jo yli 15 metriä korkeammalla, ellei hiiliekvalenttipäästöjä pystytä hyvin dramaattisesti nollaamaan.
Hansenin tutkijaryhmä vertaa tuoreessa julkaisussa (Atmospheric Chemistry and Physics) nykyistä ilmastotilannetta noin 120 000 sitten vallinneeseen Eem-ilmastokauteen. Tuolloin ilmakehä oli vain hiukan nykyistä lämpimämpi. Maapallolla koettiin valtavia myrskyjä ja merenpinta oli 7–10 metriä nykyistä korkeammalla.
EU on asettanut kaikille jäsenmailleen kovat tavoitteet hiiliekvalenttipäästöjen vähentämiseen. Tämä kaavamuutos ei tue tavoitetta vaan päinvastoin selkeästi vaikeuttaa tavoitteen saavuttamista Espoossa.
Uudenmaan maakuntakaavassa alue on osoitettu taajamatoimintojen alueeksi, joka tukeutuu kestävään liikennejärjestelmään. Tässä on erittäin tärkeää todeta, että Länsimetro ei edusta millään kriteereillä kestävää liikennejärjestelmää. Sillä ei ole käytännössä mitään vaikutusta julkisen joukkoliikenteen välittömään hiilijalanjälkeen. Liikennetaloudellisesti Länsimetro oli kannattamaton hanke sen alkuaan esitetyllä kustannusarviolla, ja sitä se on luonnollisesti yli kaksinkertaisina tottuvilla kustannuksilla. Nykyisen kaltaiseen bussiliikenteeseen verrattuna vuotuiset kustannukset tulevat olemaan 50 – 100 miljoonaa euroa korkeammat ja silti keskimääräinen palvelutaso on aiempaa huonompi.
Kaavamuutoksessa ei tavoitella mitenkään liikkumistarpeen vähentämistä, minkä tulisi olla liikenteen osalta tärkein tavoite. Liikkumismuodot tulevat jo lähitulevaisuudessa olemaan ratkaisevasti erilaiset kuin nyt. Automaattisesti ohjautuvat paikallisesti päästöttömästi kulkevat kulkuneuvot tulevat olemaan todellisuutta jo lähivuosikymmeninä. Kaavoittaja elää tässä menneisyydessä kun näkökulman pitäisi olla kaukana tulevaisuudessa.
Esitetty muutos on kuntatalouden kannalta hyvin negatiivinen. Kaavaesityksen mukaisen talon asukkaiden vuokrat tullevat suunniteltujen asuntojen koosta päätellen suurelta osin yhteiskunnan maksettaviksi. Suunniteltujen kaltaisiin asuntoihin todennäköisesti hakeutuvien väestöryhmien edustajat tyypillisesti lisäävät sosiaalisia ongelmia alueella heikentäen siten jo alueella asuvien kuntalaisten viihtyvyyttä ja omistusasuntojen arvoa.
Ns. tiivistämisellä on usein suuria negatiivisia vaikutuksia alueen asukkaiden olosuhteisiin, kuten myös tässä esityksessä. Asuinalueen väljyys ja luonnonläheisyys on hyvin monen asukkaan kohdalla ollut yksi tärkeimmistä kriteereistä asuinpaikkaa valittaessa. Tässä tapauksessa muutos on pelkästään negatiivinen.
Espoonlahden suuralueen yhdyskuntarakenne on erittäin vinoutunut. Alueen työpaikkaomavaraisuus on matalin kaikista Espoon suuralueista ollen alle 40 %. Soukan osalta tilanne on alueen keskimäärää pahempi. Alueelta puuttuu lisäksi huomattava osa asukkaiden tarvitsemista paikallisista palveluista. Esitetty asemakaavan muutos ei lainkaan paranna tilannetta vaan päinvastoin vinouttaa yhdyskuntarakennetta edelleen.
Espoon kaupungilla on tavoitteena kasvattaa kevyen liikenteen osuutta kaikista matkoista hyvin suuresti. Tavoite on hyvä. Tavoitteen saavuttamiseksi yksi merkittävin askel on tehdä kaupunkiin sellaiset kevyen liikenteen reitit, mitkä houkuttelevat niitä käyttämään. Tämän lisäksi kaupunkirakennetta on kehitettävä tasapainoiseksi, jotta tarvittavien matkojen pituus lyhentyisi kevyelle liikenteelle sopivammiksi. Esitetty asemakaavan muutos ei tue tavoitetta.
Ilman pienhiukkaset ja melu ovat erittäin vakava ja tappava ongelma. Suomessa kuolee vuosittain ennenaikaisesti ainakin 2000 ihmistä pienhiukkasten takia. Määrä on siis moninkertainen verrattuna esimerkiksi liikenneonnettomuudessa menehtyneihin. Pienhiukkaset kulkeutuvat keuhkoihin hengitysilman mukana. Pienhiukkaset jo sellaisenaan ovat terveydelle haitallisia eikä mitään turvallista rajaa ole olemassa. Lisäksi nämä hiukkaset voivat kuljettaa mukanaan esimerkiksi mikrobien aineenvaihdantatuotteita. Merkittävä osa pienhiukkasista on lähtöisin liikenteestä, ja liikenneväylien läheisyydessä suurimmaksi osaksi.
Länsimetron käyttöönoton jälkeen myös espoolaisten julkisen joukkoliikenteen käyttäjien kumulatiivinen pienhiukkasaltistus tulee kasvamaan merkittävästi, sillä Helsingin tunnelimetrossa on jatkuvasti yhtä korkea pienhiukkaspitoisuus kuin pahimmillaan keskikaupungin katukuiluissa. Sama pitoisuus tullee olemaan myös Länsimetrossa.
Melulla on suoranaisia vaikutuksia terveyteen. Se aiheuttaa oppimis- ja unihäiriöitä sekä voi vaikuttaa mm. verenkiertoelinten sairauksiin ja vaikuttaa monella tavalla henkiseen hyvinvointiin. Asuntaloja, kouluja, päiväkoteja yms ei saa rakentaa liikenteen melun tai pienhiukkasten pahimmille vaikutusalueille. Tässä vieressä on alueen vilkkain autotie, josta suojaetäisyyden tulee olla vähintään 50 m. On huomattava, että meluesteet eivät estä pienhiukkasten leviämistä.
Yleiskaavassa kaava-alueen itäpuolella on merkittynä viheryhteys. Tämä on tärkeä niin alueen asukkaille kuin myös liito-oraville, joita asustaa alueella.
Suunnitellut talot mitoiltaan eivät sovi mitenkään Soukkaan eivätkä tälle paikalle. Massiiviset talot kadun reunassa lisäävät melun ja pienhiukkasten leviämistä lähialueille heikentäen näin pelkällä olemassaolollaan olosuhteita. Ylipäätään missään asuintaloja ei tulisi sijoittaa keskeisten katujen välittömään läheisyyteen, vaan välissä tulisi aina olla puustoa keventämässä näkymää ja pienentämässä melua sekä pienhiukkaspitoisuutta.
Tontti sopisi sijaintinsa puolesta työpaikkarakentamiseen, jolloin sen tonttitehokkuuden voisi kaksinkertaistaa voimassa olevaan kaavaan verrattuna.
Espoossa 12.9.2016
Soukka-seura ry, Sökö-sällskapet rf
c/o Matti Viikari
Soukanniitty 15 B
02360 Espoo
| ||