Tapahtumakalenteri
Muistutus kaavamuutoksesta Espoonlahden keskus II on jätetty 30.6.2016
Espoon kaupunki
kaupungin kirjaamo
PL 1
02070 ESPOON KAUPUNKI
Muistutus kaavamuutoksesta ESPOONLAHDEN KESKUS II (MÅRTENSBRO), Espoonlahti, alue 410702
Soukka-seura ry, Sökö-sällskapet rf, sen johtokunta ja asiaa varten toiminut työryhmä, on huolellisesti perehtynyt asemakaavaan, ja lausuu siitä seuraavaa:
Asemakaavan muutos ei tue lain keskeisiä perusperiaatteita, ja on sen vuoksi hylättävä.
Perustelemme johtopäätöstä seuraavilla seikoilla:
Maankäyttö- ja rakennuslaki 5.2.1999/132 edellyttää edistettävän (1 §) mm. ekologisesti, sosiaalisesti ja taloudellisesti kestävää kehitystä.
Yhdyskuntarakenteen tiivistäminen ei tue ekotehokkaan kaupunkirakenteen muodostamista. Aalto Yliopiston tutkimuksesta selviää, että tiiviisti rakennetuilla kaupunkialueilla asuvat ihmiset tuottavat suuremman hiiliekvivalenttijäljen kuin väljemmillä kaupunkien laita-alueilla. Näin, vaikka tulokset normeerataan tulotasoilla. Tutkimuksessa on selvitetty sitä, kuinka suuret ilmastopäästöt uusien, vuosina 2003–2012 rakennettujen asuinrakennusten ja asuinalueiden asukkaat aiheuttavat. Nämä uudet alueet on
jaettu tiiviytensä suhteen kolmeen eri kategoriaan, joita on vertailtu keskenään. Lisäksi uudet alueet on vielä rinnastettu vanhempiin vastaaviin alueisiin. Tarkastelussa on mukana kaikki Suomen kaupungit. Tulokset osoittivat, että kaikkein eniten ilmastopäästöjä aiheuttavat uusien, kaikkein tiiveimmin rakennettujen alueiden asukkaat, eli juuri he, joita nykypolitiikka ja tämäkin kaava ilmastonsuojelun nimissä lisää halajaa.
Tiivistämisen harha sai ilmeisesti alkunsa vuonna 1989 Peter Newmanin ja Jeffrey Kenworthyn~julkaisemasta kansainvälisestä~ suurtutkimuksesta. Julkaisussa he esittivät mm. eri kaupunkien liikennepolttoaineen kulutuksen per capita suhteessa asukastiheyteen. Monet arvovaltaiset tahot pitivät pian julkistuksen jälkeen tulosta nollatutkimuksena. Tutkijat olivat luoneet kaksi uutta muuttujaa, joista toisessa alkuperäinen varsinainen muuttuja oli kertoja ja toisessa
jakaja. Kun sitten näitä kahta uutta muuttujaa verrataan toisiinsa, saadaan väistämättä hyperbelin kaltainen riippuvuus. Kyseessä ei kuitenkaan ole mikään matemaattinen korrelaatio vaan karkea matemaattinen virhe analyysissä. Tästä huolimatta tiivistämistä perustellaan yhä tällä kestämättömällä tuloksella, myös tässä asemakaavassa, ja vaikkapa VTT:n tekemässä raportissa Ekotehokkuuden arviointi ja lisääminen Helsingissä (2008).
Ns. tiivistämisellä on usein suuria negatiivisia vaikutuksia alueen asukkaiden olosuhteisiin. Asuinalueen väljyys ja luonnonläheisyys on hyvin monen asukkaan kohdalla ollut yksi tärkeimmistä kriteereistä asuinpaikkaa valittaessa.
Espoonlahden suuralueen yhdyskuntarakenne on erittäin vinoutunut. Alueen työpaikkaomavaraisuus on matalin kaikista Espoon suuralueista ollen alle 40 %. Soukan osalta tilanne on alueen keskimäärää pahempi. Alueelta puuttuu lisäksi huomattava osa asukkaiden tarvitsemista paikallisista palveluista. Esitetty asemakaavan muutos ei lainkaan paranna tilannetta vaan päinvastoin pahentaa sitä edelleen.
Uudenmaan maakuntakaavassa alue on osoitettu taajamatoimintojen alueeksi, joka tukeutuu kestävään liikennejärjestelmään. Tässä on erittäin tärkeää todeta, että Länsimetro ei edusta millään kriteereillä kestävää liikennejärjestelmää. Sillä ei ole käytännössä mitään vaikutusta julkisen joukkoliikenteen välittömään hiilijalanjälkeen. Liikennetaloudellisesti Länsimetro oli kannattamaton hanke sen alkuaan esitetyllä kustannusarviolla, ja sitä se on luonnollisesti yli kaksinkertaisina tottuvilla kustannuksilla. Nykyisen kaltaiseen bussiliikenteeseen verrattuna vuotuiset kustannukset tulevat olemaan 50 – 100 miljoonaa euroa korkeammat ja silti keskimääräinen palvelutaso on aiempaa huonompi. Kaavamuutoksen ainoa, joskin kaavoitusmateriaalissa
esiin tuomaton, todellinen tavoite on tulevan Länsimetron matkustajamäärän kasvattaminen. Tavoitteelle ei ole olemassa rakennus- ja maankäyttölain mukaisia kestäviä perusteita.
Melulla ja pienhiukkasilla on erittäin suuri vaikutus ihmisten terveyteen. Mitä ilmeisimmin Suomessa kuolee vuosittain ainakin 2500 ihmistä ennenaikaisesti niiden vuoksi. Arvovaltaisessa Lancet-lehdessä julkaistussa pitkäkestoisessa ja laajassa tutkimuksessa on todettu, että vilkkaan moottoritein negatiivinen vaikutus sen alueella asuviin ihmisiin yltää ainakin 350 metrin etäisyydelle. Meluesteillä ei ole oleellista vaikutusta pienhiukkasten leviämiselle. Kaavamuutoksessa sivuutetaan täysin lain keskeisin periaate, turvallisen ja terveellisen asuinympäristön luominen. Kohteesta laaditut melu- ja pienhiukkasselvitykset osoittavat, että paikka ei täytä turvallisen ja terveellisen asuinympäristön vaatimuksia. Voimassa oleva maakuntakaava edellyttää tällä
paikalla asemakaavoituksessa kiinnitettävän erityisesti huomiota elinympäristön laatuun ja lähivirkistysalueiden riittävyyteen. Tältäkin osin muutos on maakuntakaavan vastainen.
Alue soveltuu sijaintinsa ja paikallisten olosuhteiden puolesta parhaiten työpaikkarakentamiseen ja viheralueeksi. Alueen Espoonlahdenkadun puoleinen osa on vapaista paikoista mitä otollisin Espoonlahden suuralueen kulttuuritalon rakentamiseen. On huomattava, että alueelta puuttuvat lähes kaikki kulttuuripalvelut.
Esitetty asemakaavan muutos ei mitenkään vastaa sitä mikä on vuosia sitten ollut nähtävillä ja mistä on ollut mahdollista esittää mielipiteitä. Tämä muutos on siten selkeästi uusi eikä sitä voida jatkaa samana prosessina.
Pyydämme ystävällisesti ilmoittamaan valitusosoituksineen mikäli kaupunki hyväksyy esitetyn asemakaavamuutoksen.
Espoossa 28.6.2016
Soukka-seura ry, Sökö-sällskapet rf
c/o Matti Viikari
Soukanniitty 15 B
02360 Espoo
| ||