web stats
diashow diashow diashow diashow diashow diashow diashow diashow diashow diashow diashow diashow
Soukka-seura ry - Sökö-sällskapet rf

Muualla verkossa

Jaa eteenpäin

Tapahtumakalenteri

Ma Ti Ke To Pe La Su
1 2 3 4 5 6 7
8 9 10 11 12 13 14
15 16 17 18 19 20 21
22 23 24 25 26 27 28
29 30 31        
Tietotori

Mielipide Ylä-Soukka B -asemakaavamuutoksesta

Espoon kaupunki
kaupungin kirjaamo
PL 1
02070 ESPOON KAUPUNKI
Mielipide kaavamuutoksesta Ylä-Soukka B, Alue 411007

Soukka-seura ry, Sökö-sällskapet rf, sen johtokunta ja asiaa varten toiminut työryhmä, on huolellisesti perehtynyt asemakaavaan, ja lausuu siitä seuraavaa:
Asemakaavan muutos ei tue lain keskeisiä perusperiaatteita, ja on sen vuoksi hylättävä.
Perustelemme johtopäätöstä seuraavilla seikoilla:
Maankäyttö- ja rakennuslaki 5.2.1999/132 edellyttää edistettävän (1 §) mm. ekologisesti, sosiaalisesti ja taloudellisesti kestävää kehitystä.
Yhdyskuntarakenteen tiivistäminen ei tue ekotehokkaan kaupunkirakenteen muodostamista. Aalto Yliopiston tutkimuksesta selviää, että tiiviisti rakennetuilla kaupunkialueilla asuvat ihmiset tuottavat suuremman hiiliekvivalenttijäljen kuin väljemmillä kaupunkien laita-alueilla. Näin, vaikka tulokset normeerataan tulotasoilla. Tutkimuksessa on selvitetty sitä, kuinka suuret ilmastopäästöt uusien, vuosina 2003–2012 rakennettujen asuinrakennusten ja asuinalueiden asukkaat aiheuttavat. Nämä uudet alueet on jaettu tiiviytensä suhteen kolmeen eri kategoriaan, joita on vertailtu keskenään. Lisäksi uudet alueet on vielä rinnastettu vanhempiin vastaaviin alueisiin. Tarkastelussa on mukana kaikki Suomen kaupungit. Tulokset osoittivat, että kaikkein eniten ilmastopäästöjä aiheuttavat uusien, kaikkein tiiveimmin rakennettujen alueiden asukkaat, eli juuri he, joita nykypolitiikka ja tämäkin kaava ilmastonsuojelun nimissä lisää halajaa.
Tiivistämisen harha sai ilmeisesti alkunsa vuonna 1989 Peter Newmanin ja Jeffrey Kenworthyn julkaisemasta kansainvälisestä suurtutkimuksesta. Julkaisussa he esittivät mm. eri kaupunkien liikennepolttoaineen kulutuksen per capita suhteessa asukastiheyteen. Monet arvovaltaiset tahot pitivät pian julkistuksen jälkeen tulosta nollatutkimuksena. Tutkijat olivat luoneet kaksi uutta muuttujaa, joista toisessa alkuperäinen varsinainen muuttuja oli kertoja ja toisessa jakaja. Kun sitten näitä kahta uutta muuttujaa verrataan toisiinsa, saadaan väistämättä hyperbelin kaltainen riippuvuus. Kyseessä ei kuitenkaan ole mikään matemaattinen korrelaatio vaan karkea matemaattinen virhe analyysissä. Tästä huolimatta tiivistämistä perustellaan yhä tällä kestämättömällä tuloksella, myös tässä asemakaavassa, ja vaikkapa VTT:n tekemässä raportissa Ekotehokkuuden arviointi ja lisääminen Helsingissä (2008).
Ns. tiivistämisellä on usein suuria negatiivisia vaikutuksia alueen asukkaiden olosuhteisiin. Asuinalueen väljyys ja luonnonläheisyys on hyvin monen asukkaan kohdalla ollut yksi tärkeimmistä kriteereistä asuinpaikkaa valittaessa.
Espoonlahden suuralueen yhdyskuntarakenne on erittäin vinoutunut. Alueen työpaikkaomavaraisuus on matalin kaikista Espoon suuralueista ollen alle 40 %. Soukan osalta tilanne on alueen keskimäärää pahempi. Alueelta puuttuu lisäksi huomattava osa asukkaiden tarvitsemista paikallisista palveluista. Esitetty asemakaavan muutos ei lainkaan paranna tilannetta vaan päinvastoin pahentaa sitä edelleen.
Uudenmaan maakuntakaavassa alue on osoitettu taajamatoimintojen alueeksi, joka tukeutuu kestävään liikennejärjestelmään. Tässä on erittäin tärkeää todeta, että Länsimetro ei edusta millään kriteereillä kestävää liikennejärjestelmää. Sillä ei ole käytännössä mitään vaikutusta julkisen joukkoliikenteen välittömään hiilijalanjälkeen. Liikennetaloudellisesti Länsimetro oli kannattamaton hanke sen alkuaan esitetyllä kustannusarviolla, ja sitä se on luonnollisesti yli kaksinkertaisina tottuvilla kustannuksilla. Nykyisen kaltaiseen bussiliikenteeseen verrattuna vuotuiset kustannukset tulevat olemaan 50 – 100 miljoonaa euroa korkeammat ja silti keskimääräinen palvelutaso on aiempaa huonompi.
Pääosin ulkomaisten sijoittajien omistaman yhtiön etujen mukainen asemakaavan muutos on yhteiskunnan etujen kannalta negatiivinen muutos. Kaavaesityksen mukaisen talon asukkaiden vuokrat tullevat suunniteltujen asuntojen koosta päätellen suurelta osin yhteiskunnan maksettaviksi. Suunniteltujen kaltaisiin asuntoihin todennäköisesti hakeutuvien väestöryhmien edustajat tyypillisesti lisäävät sosiaalisia ongelmia alueella heikentäen siten jo alueella asuvien kuntalaisten viihtyvyyttä ja omistusasuntojen arvoa.

Espoossa 16.1.2016

Soukka-seura ry, Sökö-sällskapet rf
c/o Matti Viikari
Soukanniitty 15 B
02360 Espoo

Uutiset Espoo.fi

Pääkaupunkiseudun koronakoordinaatioryhmä puoltaa yleisötilaisuuksien lohkomisvaatimuksesta sekä kahden metrin turvaväleistä luopumista

Epidemiatilanne pääkaupunkiseudulla on kehittynyt kohti parempaa suuntaa, vaikka tartuntamäärät ja positiivisten...

Lue lisää »

Valtuusto jakoi luottamuspaikat

Valtuuston puheenjohtajaksi valittiin Henna Partanen (Vihr.) ja kaupunginhallituksen puheenjohtajaksi Henrik Vuornos...

Lue lisää »

Espoo.fi kaavoitus

ELY-keskus antoi oikaisukehotuksen Espoon valtuuston pohjois- ja keskiosien yleiskaavapäätöksestä  

Uudenmaan ELY-keskus on hakenut oikaisua pohjois- ja keskiosien yleiskaavan hyväksymispäätökseen. Valtuusto...

Lue lisää »

Finnoon keskuksen asemakaavoitus uudelleen työn alle – lintujen suojeluun vahvempi velvoitus

Toukokuussa kumoutunut asemakaava valmistellaan uudelleen syksyllä. Tavoitteena on saada kaava hyväksymiskäsittelyyn...

Lue lisää »

Uutiset Kotiseutuliitto.fi

Lapin kotiseututyö: Kulttuuritekoja luoteisella rajaseudulla

Rovaniemen syyskuisten Kotiseutupäivien kunniaksi lappilainen kotiseututyö on tänä kesänä ja ensi syksynä...

Lue lisää »

Rovaniemen Kotiseutupäivät on tilaisuus tutustua aitoon lappilaisuuteen

Kotiseutupäivät ovat sekä kulttuurisesti että ympäristön kannalta kestävä tapahtuma Jokaisella meistä on...

Lue lisää »