Tapahtumakalenteri
Kannanotto Helsingin seudun maankäyttösuunnitelmasta HLJ-2015
Helsingin Seudun Liikenne -kuntayhtymä
kannanotto asiasta HLJ-2015
Soukka-seura ry, Sökö-sällskapet rf, sen johtokunta ja asiaa varten toiminut työryhmä, on huolellisesti perehtynyt dokumentteihin asia1liite1.pdf, asia1liite2.pdf ja asia1liite3.pdf. Seura on perehtynyt erityisesti toiminta-aluettaan Espoonlahden suuraluetta ja Soukkaa koskeviin asioihin mainituissa dokumenteissa ja lausuu niistä kannanottonaan seuraavaa:
Dokumenteissa esitetty MAL-viso ja yhteiset tavoitteet sen saavuttamiseksi ovat hyviä, mutta esitetyt toimenpiteet ovat kuitenkin suurelta osin ristiriidassa vision ja tavoitteiden kanssa.
On valtakunnan tasolla täysin vastuutonta toimintaa pyrkiä keräämään Helsingin seudulle metropolialueen statuksella muualta maasta asukkaita ja työpaikkoja. Kiistämätön tosiasia on, että niin Suomen kuin monien muiden länsimaisten valtioiden oma väestö ei juuri lisäänny vaan voi jopa vähentyä. Jatkuvaan kasvuun uskovien malleihin ja erityisesti ansaintalogiikkaan tämä ei sovi. Yhdeksi tämän pyramidimallin toiminnan pelastukseksi nämä tahot toivovat ja myös tässä olevissa raporteissa esitetään pelastukseksi entisestään kiihtyvää maahanmuuttoa. Kokemus on jo pitkän aikaa osoittanut, että hyvin suuri osa Suomeen tulleista maahanmuuttajista ajautuu ennen pitkää pääkaupunkiseudulle. On myös kiistämätön tosiasia, että huomattava osa maahanmuuttajista on
yhteiskunnalle jatkuvia kustannusta aiheuttava kansanosa. Väestöprojektioissa on tarpeen ottaa huomioon tosiasiat ja rajoittaa maahanmuutto sellaiseksi mikä on yhteiskunnan toimivuuden kannalta hyödyllistä. Visiossa esitetty jatkuva 1 % asukasmäärän kasvu vuosittain vuoteen 2050 asti on siten perusteeton eikä tavoiteltava.
Raportissa pidetään yhdyskuntarakenteen tiivistymistä pelkästään myönteisenä ja tavoiteltavana. Aalto-yliopiston tutkimusryhmä on osoittanut tiiveimmissä yhdyskuntarakenteissa hybridimallilla selvitettyjen hiiliemissioiden olevan suurempia kuin missään muualla. Samankaltaiseen tulokseen on päätynyt Tilastokeskus selvittäessään liikenteen ja asumisen hiiliemissioita. Raporteissa esitetyt toimenpiteet johtavat siten täyteen ristiriitaan tavoitteiden kanssa. Suomi on muun EU:n kanssa sitoutunut vähentämään hiiliemissioita hyvin radikaalisti. Kaupunkirakenteen tiivistäminen ei ole Espoossa eikä muuallakaan pääkaupunkiseudulla ratkaisu hiilipäästöjen vähentämiseen. Yleisesti on ajateltu, että yhdyskuntarakenteen tiivistäminen johtaa väistämättä ns.
kasvihuonekaasujen päästöjen vähenemiseen. Tällaiseen johtopäätökseen päädytään helposti, jos ei tarkastella päästöjä kokonaisuudessaan. Tutkimusryhmä on kehittänyt päästöjen tarkempaan laskentaan ja kohdentamiseen ns. hybridimallin, jossa laskentaan otetaan mukaan myös ulkoistetut päästöt, jotka esim. HSY tilastoinnissaan jättää huomioitta. Hybridimallilla tehdyt laskelmat osoittavat, että yhdyskuntarakenteen tiiveys on aivan liian karkea indikaattori ollakseen käyttökelpoinen johtamisen apuväline tavoiteltaessa kasvihuonekaasujen emissioiden pienentämistä.
Asumisen energiankulutus on tiiviissä ydinkeskustassa taloutta kohden 78 % siitä mitä se on maaseudulla. Kun sen sijaan tarkastellaan asumisen energiankulutusta asukasta tai asuineliömetriä kohden, on tilanne päinvastainen. Tiiviissä ydinkeskustassa kulutus on suurempi kuin maaseudulla tai lähiöissä.
Pääkaupunkiseudulla ja kaupungeissa maaliikenteen kasvihuonekaasujen päästöt ovat pienemmät kuin maaseudulla ja taajamissa. Kun mukaan otetaan myös lento-, laiva- ja pakettimatkat, suurimmat päästöt ovat pääkaupunkiseudulla ja taajamissa.
Asumisen ja liikkumisen energiankulutus antaa vain vajavaisen kuvan todellisista kasvihuonekaasupäästöistä. Hybridimallissa muuhun kulutukseen sisällytetään mm. myös ”jatkettuun tilankäyttöön” liittyviä kulutusta ja päästöjä. Näitä tulee erityisesti tiiviisti rakennetuilla aluilla mm. kahvila- ja ravintolatiloista, harrastustiloista, hotelleista, kylpylöistä, pesuloista, kesämökeistä jne. Kun tämä ”muu kulutus” otetaan mukaan tarkasteluun, nousee hiilidioksidiekvivalentin määrä henkilöä kohden yli kaksinkertaiseksi ollen pääkaupunkiseudulla yli 12 tonnia vuodessa. Keskimäärin Suomessa hiilijalanjäljestä 60 % tulee asumisesta ja liikkumisesta sekä 40 % muusta kulutuksesta. Huomionarvoista on, että kulutuksen määrän (eli käytettyjen eurojen) ja
hiilipäästöjen tilastollinen korrelaatio on lähes lineaarinen. Pääkaupunkiseudulla kaikki on kalliimpaa kuin muualla Suomessa, ja raporteissa esitetyillä toimenpiteillä tämä ero tulee edelleen vain kasvamaan.
Onnistuneessa matalahiilistrategiassa huomioidaan kunkin alueen ja asujaimiston erityspiirteet.
Tiiviimmillä alueilla päästöjen vähentämiseen päästään parhaiten
Väljemmillä alueilla tehokkaimmat ratkaisut perustuvat
Länsimetro Matinkylään ja sen jatke Kivenlahteen eivät edusta kestävää kehitystä. Päinvastoin. Niiden vaikutusalueella ammattitaitoisesti tehtyjen selvitysten mukaan Espoon osuus julkisen joukkoliikenteen kuluista lähes kolminkertaistuu eli nousee vuositasolla nykyisestä 55 M€:sta jopa lähes 100 M€:lla, ja siitä huolimatta suurimmalla osalla matkustajista matka-ajat kasvavat, matkustaminen hankaloituu eivätkä julkisen joukkoliikenteen hiiliemissiot pienene.
HLJ 2015 luonnoksessa ei ole nähty lainkaan tekniikan kehittymisen myötä tulevia uudenlaisia automaattisesti ohjautuvia kulkuneuvoja, jotka voivat paikallisesti päästöttömästi kuljettaa matkustajia ”ovelta ovelle”. Sen sijaan on keskitytty luomaan henkilöautoliikenteelle lisää maksuja ja rajoituksia joilla kustannetaan kestämätöntä ajastaan jälkeenjäänyttä julkista Helsinki-keskeistä joukkoliikenneratkaisua. Erityisesti Espoossa matkustustarve on jo nyt suurimmaksi osaksi muualle kuin Helsingin keskustaan, ja se tulee entisestään lisääntymään lähivuosikymmeninä.
Helsingin seudun asuntokanta on länsimaisittain katsottuna erittäin paljon kerrostalovaltaista. Rakenteeltaan se muistuttaa ennemmin entisen itäblokin ratkaisuja kuin länsimaisia tavoitteita. Asukkaiden asumistoiveissa ja mahdollisuuksissa on tämän rakenteen takia suuri ero.
1960 ja 1970 luvulla valmistuneiden elementtirakenteisten kerrostalojen laskennallinen suunniteltu elinkaari on päättynyt. Useissa tapauksissa on niin ekologisesti kuin ekonomisesti järkevintä purkaa talot ja rakentaa uudet, sillä peruskorjaus tulee suhteettoman kalliiksi saatuun hyötyyn nähden. Tämä olisi otettava huomioon hyvin painokkaasti myös visiossa.
Visiossa pyritään erittäin voimakkaasti rajoittamaan ns. hajarakentamista. Hiilineutraalisuuden saavuttamisen kanssa tämä tavoite on ristiriitainen, sillä juuri tällaisella rakentamisella ja asumisella saavutetaan matalin hiiliemissioiden taso.
Visiossa esitetty vaatimus ”haastavien tonttien” esirakentamisen ja pysäköinnin järjestelyn normaalia korkeampien kustannusten hyväksymisestä on täysin perusteeton. Se ei edistä millään muotoa kohtuuhintaisten asuntojen eikä kohtuullisten asumiskulujen tavoitteita. Esimerkkejä näistä ”haastavista” tonteista lienevät Tapiola, missä nyt rakennettavan uuden asuintalon myyntihinta on yli 15000 €/m2 sekä suunnitelmat rakentaa Suomenojan teollisuus- ja venesatama-aluille valtavien massanvaihtojen jälkeen. Pelkät massanvaihdot voivat siellä maksaa rakennusneliötä kohden sen mitä hyvällä paikalla koko rakentaminen. Kunnalla on kaavoitusmonopoli. Espoossa ei ole minkäänlaista pulaa rakentamiseen soveltuvasta maaperästä, joten rakentamiseen hyvin huonosti
soveltuvien alueiden maankäytölle voidaan varata muuta niille paremmin sopivaa käyttöä. Tähän velvoittaa myös EU:n kestävän kehityksen direktiivi.
Visiossa esitetään hyvin suurta asuntorakentamista Suomenojan alueelle. Suurin osa alueesta on tulvariskialuetta ja lisäksi alueella on voimala, joka aiheuttaa vaaraa hengelle ja terveydelle. Voimalan eteläpuoleisten nykyisen venesataman alueen asuinrakennusten ainoa pelastustie kulkee voimalan vierestä eikä se voimalan mahdollisen onnettomuuden aikana ole käytettävissä. Merialue on niin matalaa, että laivoilla tapahtuva evakuointi on lähes mahdotonta.
Ilmastonmuutos on tosiasia. Merenpinta tulee nousemaan lähimpien vuosisatojen aikana useita metrejä. Ei ole mitenkään perusteltua rakentaa missään alueen tulvariskialueilla sellaisia rakennuksia ja rakenteita, joita ei voida hyödyntää niiden teknisen eliniän ajan.
Visiossa esitetty uusi asuntojen osaomistusmalli on kehittämisen arvoinen.
Espoonlahden suuralueen suurin ongelma on hyvin vinoutunut yhdyskuntarakenne. Alueen työpaikkaomavaraisuus on alle 40 %, mikä on matalin lukema kaikista Espoon suuralueista. Alueelta puuttuu lisäksi suuri osa palveluista. Esitetyissä toimenpiteissä alueen asukasmäärää on tarkoitus kasvattaa yli kaksinkertaiseksi nykyisestä noin 60000:sta. Asukasmäärän kasvattamisen ainoa peruste lienee metroliikenteen asiakasmäärän kasvattaminen! Pelkkä väkimäärän kasvattaminen ei korjaa yhdyskuntarakenteen vinoumaa vaan päinvastoin pahentaa sitä. Toimenpiteissä ei esitetä käytännössä mitään mikä tulisi johtamaan aluetta vähähiilisempään suuntaan, vaan päinvastoin hiiliemissioiden kasvuun.
Espoossa 31.12.2014
Soukka-seura ry, Sökö-sällskapet rf
c/o Matti Viikari
Soukanniitty 15 B
02360 Espoo
asia1liite1.pdfasia1liite2.pdfasia1liite3.pdf | ||