web stats
diashow diashow diashow diashow diashow diashow diashow diashow diashow diashow diashow diashow diashow diashow
Soukka-seura ry - Sökö-sällskapet rf

Muualla verkossa

Jaa eteenpäin

Tapahtumakalenteri

Ma Ti Ke To Pe La Su
          1 2
3 4 5 6 7 8 9
10 11 12 13 14 15 16
17 18 19 20 21 22 23
24 25 26 27 28 29 30
31            
Tietotori

Itsenäisyyspäivän 2014 juhlapuhe

Itsenäisyyspäivän juhla Soukan kappelissa 6.12.2014
Juhlapuhe, kulttuurijohtaja Susanna Tommila

Arvoisa juhlayleisö, Ärade festpublik

Tänään vietämme Suomen valtion 97. Itsenäisyyspäivää. On jo moni kymmen vuotinen perinne, että yhdistykset, kaupunginosat ja kunnat järjestävät joka puolella Suomea erilaisia itsenäisyyspäivään liittyviä tapahtumia ja tilaisuuksia, Presidentinlinnan juhlavastaanottoa unohtamatta.
Minulle on erityisen mieluisaa saada olla puhumassa tänään täällä Soukassa. Olen kasvanut ja elänyt koko nuoruuteni tässä kaupungin osassa. Talojen pihat, rakennukset ja kävelysillat tuovat kaikki minulle muistoja lapsuudestani. Muun muassa tämän, Soukan kappelin rakentamisesta, on 5 ompeleen muisto vasemmassa polvessani. Kun nyt jo olen asunut poissa Espoosta lähes 25 vuotta ja tapaan muualla henkilöitä, jotka myös ovat kotoisin Soukasta - syntyy heti jonkinlainen yhteys ja yhteen kuuluvuuden tunne. Ja aina löytyy yhteisiä naapureita, opettajia, ystäviä tai ystävien vanhempia. Iso osa minun identiteettiäni on rakentunut täällä Soukassa ja soukkalaisista.
Identiteetti ja tunne siitä, että kuuluu johonkin onkin meille ihmisille tärkeää. Meidän kaikkien identiteetti rakentuu useista eri osasista ja kokemuksista, mutta tärkeintä on että se ankkuroi meidät aina siihen kulloiseenkin tilanteeseen jossa elämme. Kun tiedämme keitä olemme ja mistä tulemme, on meidän helpompi ymmärtää myös muita.  Suomi on muuttunut valtavasti 97:ssä vuodessa. Kulttuurisesti, taloudellisesti ja poliittisesti. Se, mikä ei ole muuttunut, on usko demokratiaan ja kansalaisten vaikutusmahdollisuuksiin. Siitäkin huolimatta että Suomessa edelleen on liikaa eriarvoisuutta ja epäoikeudenmukaisuutta, on Suomessa kautta vuosikymmenten vallinnut tahto yhteisin keinoin löytää ratkaisu ongelmiin. Haluamme edelleen yhdessä kehittää hyvinvointivaltio- Suomea. Tätä työtä me teemme sillä identiteetillä, kulttuurihistoriallisella perinnöllä ja ymmärryksellä, joka meille on vuosien aikana rakentunut.

I dag firar vi Finlands nittiosjunde självständighetsdag. Det har i tiotals år varit en tradition att föreningar, stadsdelar och kommuner på alla håll i landet ordnar olika slags evenemang och tillställningar som anknyter till självständighetsdagen, inklusive mottagningen på Presidentens slott.

Det är speciellt glädjande för mig att få tala till er här i Sökö i dag. Här, i den här stadsdelen, har jag har vuxit upp och levt mina ungdomsår. Alla gårdar, byggnader och gångbroar ger mig minnen av min barndom. Ett av mina minnen handlar om byggandet av den här platsen, Sökö kapell. Det minnet består av fem stygn på mitt vänstra knä. Nu är det nästan 25 år sedan jag flyttade bort från Esbo. Ibland råkar jag möta folk som också är hemma från Sökö. Då föds genast ett slags kontakt och en känsla av samhörighet. Och vi hittar alltid gemensamma grannar, lärare och vänner, eller föräldrar till vänner. En del av min identitet har byggts upp här i Sökö och av Sököbor.
Identiteten och känslan av att vi tillhör någonting är viktig för oss människor. Vi har alla en identitet som byggs upp av flera olika delar och erfarenheter, men det viktigaste är att den förankrar oss i just den situation där vi befinner oss. Då vi vet vilka vi är och varifrån vi kommer, är det också lättare för oss att förstå oss på andra.  Finland har förändrats enormt under se senaste nittiosju åren. Kulturellt, ekonomiskt och politiskt. Det som inte förändrats, är tron på demokratin och på att medborgarna kan påverka. Trots att Finland fortfarande har för mycket ojämlikhet och orättvisa, har vi i Finland genom årtiondena haft en vilja att tillsammans hitta en lösning på våra problem. Vi vill fortfarande tillsammans utveckla välfärdsstaten Finland. Det här arbetet utför vi med den identitet, det kulturhistoriska arv och det omdöme som vi under årens lopp byggt upp.

Tasan sata vuotta sitten Suomessa vuonna 1914, oli juuri alkanut sota, joka tuli kestämään useita vuosia. Sota, jonka syyt olivat erittäin monimutkaiset ja seuraukset kauaskantoiset, ja johon Suomikin ajautui mukaan yhä syvemmin. Suomen osalta ensimmäinen maailmansota päättyi itsenäistymiseen. Yleinen tilanne Euroopassa ja ensimmäisen maailmansodan tuomat poliittiset muutokset vaikuttivat kuitenkin siihen, että Suomen eheytymiseen ja yhtenäistymiseen tarvittiin vielä paljon työtä ja tahtoa.
Tänään, vuonna 2014 on Suomen itsenäisyys meille edelleenkin tärkeä ja ajankohtainen asia. Kun seuraamme voimakkaita tahtotiloja ja vahvoja kulttuurisia toiveita esim. Skotlannissa ja Kataloniassa, huomaamme, että ihmisten kokemus itsemääräämisoikeudesta ei olekaan itsestään selvää - edes Euroopassa.  Itsenäisyys on meille myös ulkopoliittinen kysymys. Olemme vahva, itsenäinen ja kansainvälinen valtio, jolla on hyviä yhteistyökumppaneita tukenaan.
Yksilötasolla itsenäisyys koetaan ehkä pikemminkin itsemääräämiseen ja oikeudenmukaisuuteen liittyvänä asiana sekä periaatteena siitä, että itsenäisesti saamme päättää meitä koskevista asioistamme.
On tärkeää muistaa niitä hirveitä asioita, joita itsenäinen Suomi on kokenut ja on myös tärkeää olla kiitollinen kaikille niille, jotka ovat olleet rakentamassa hyvinvointiyhteiskuntaamme siihen mitä se tänään on. On myös hyvä ymmärtää, että paljon on vielä tehtävää ja työn tasa-arvoisen elämän ja hyvinvoinnin puolesta on edelleen jatkuttava.
Tärkeää on myös miettiä mitä itsenäisyys meille Suomessa asuville merkitsee arjessa nyt 2000-luvulla. Yhteiskuntamme on monimuotoistunut ja osalle meistä on itsenäisyys ja itsemääräämisoikeus paljon uudempi kokemus kuin niille meistä, jotka olemme saaneet kasvaa demokratiassa ja oikeusvaltiossa. Itsenäisyys nyky-yhteiskunnassa voi tarkoittaa oikeutta päättää omista asioista, oikeutta tehdä työtä ja oikeutta omistaa. Ehkä se tarkoittaa sitä, että saamme olla keitä olemme uskontoon, kieleen, sukupuoleen katsomatta ja että meitä kunnioitetaan yksilöinä iästä ja ihon väristä välittämättä. Mutta, eikö itsenäisyys olekin myös sitä, että saamme vaikuttaa yhteisiin asioihin ja saamme osallistua yhteiskuntaan - kuulua johonkin. Ja oikeutta olla mukana käymällä koulua, tekemällä työtä ja välittämällä toisistamme.

För exakt hundra år sedan, 1914, hade ett krig just brutit ut. Det kom att hålla på i flera år. Orsakerna bakom kriget var mycket komplicerade, och dess följder långtgående. Även Finland drogs allt djupare ner i händelserna. För Finlands del avslutades första världskriget i självständighet. Den allmänna situationen ute i Europa och de politiska förändringarna som första världskriget förde med sig gjorde emellertid att det ännu behövdes en hel del arbete och vilja för att ena och harmonisera Finland.
I dag, år 2014, är Finlands självständighet fortfarande en viktig och aktuell sak för oss. Då vi följer de starka känslor och åsikter om kulturell identitet i till exempel Skotland och Katalonien, kan vi märka att människornas erfarenheter av självbestämmanderätt inte alls är självklar – inte ens i Europa.  Självständigheten är också en utrikespolitisk fråga för oss. Vi är en stark, självständig stat som har goda samarbetspartner som stöd.
På individnivå upplever vi kanske självständighet mer som någonting som anknyter till vår självbestämmanderätt och till rättvisa, samt som en princip om att då vi är självständiga kan vi själva fatta beslut i frågor som berör oss.
Det är viktigt att komma ihåg de hemskheter som det självständiga Finland fått uppleva och det är också viktigt att vara tacksam mot alla dem, som gjort sin del för att bygga vårt välfärdssamhälle till det som det är i dag. Det är också bra att förstå att det ännu finns mycket att göra och att arbetet för ett jämlikt liv och för välbefinnandet måste fortsätta.
Det är också viktigt att fundera på vad självständighet innebär för oss som bor i Finland, i vår vardag, nu på 2000-talet. Vårt samhälle har blivit mångfaldigare och för en del av oss är självständighet och självbestämmanderätt en mycket nyare upplevelse än för dem bland oss som fått växa upp i en demokrati och en rättsstat. I dagens samhälle kan självständighet innebära rätten att besluta om egna ärenden, rätten att arbeta och rätten att äga. Kanske det innebär att vi får vara vem vi är, oberoende av religion, språk och kön, och att vi respekteras som individer, oberoende av ålder och hudfärg. Men, innebär inte självständighet också att vi får påverka gemensamma ärenden och att vi får delta i samhället – höra till någonting? Och att vi har rätt att delta genom att gå i skola, arbeta och hysa omtanke om varandra.

Vuonna 2017 tulee Suomen itsenäistymisestä kuluneeksi 100 vuotta. Valtioneuvosto on aloittanut valmistautumisen juhlavuoteen ja pääteemaksi on valittu ”Yhdessä”. Juhlavuoden tapahtumissa ja tilaisuuksissa halutaan korostaa kansalaisyhteiskunnan merkitystä ja luovuuden voimaa. Kaikki kansalaiset halutaankin haastaa mukaan juhlavuoden toimintaan, kukin itse parhaaksi katsomallaan tavalla. Tämä on teema ja vuosi, joka on meidän kaikkien yhteinen. Kaikki hankkeet, pienet ja isot ovat tervetulleita näkymään ja kuulumaan vuoden aikana myös Espoossa. Nyt alkaakin olla ne hetket käsillä kun kannattaa lähteä miettimään kenen kanssa voisi 100-vuotista itsenäisyyttä huomioida - Yhdessä.

År 2017 blir det hundra år sedan Finland blev självständigt. Statsrådet har inlett förberedelserna inför jubileumsåret och valt ut årets huvudtema: "Tillsammans". Under evenemangen som ordnas under jubileumsåret vill man understryka hur viktigt ett medborgarsamhälle är och den styrka som finns i kreativiteten. Därför vill man nu utmana alla medborgare att delta i jubileumsåret, alla på det sätt som de själva tycker är bäst. Det här temat och året är gemensamt för oss alla. Alla projekt, både stora och små, är välkomna att synas och höras under året, också i Esbo. Nu är det så småningom dags att börja fundera över med vem vi kunde uppmärksamma den hundra år långa självständigheten – tillsammans.

Jag önskar er alla en god självständighetsdag.
Toivotan kaikille hyvää itsenäisyyspäivää.

Uutiset Espoo.fi

Espoolaisessa päiväkodissa koronavirusaltistus – noin 15 henkilöä karanteeniin

Helsingin ja Uudenmaan sairaanhoitopiirissä on todettu uusia koronavirustartuntoja. Yksi tartunnan saaneista on ollut...

Lue lisää »

Seniorineuvonta Nestorin ja aikuisten sosiaalipalvelujen puhelinajat muuttuvat 3.8.2020

Puhelinpalvelujen aukioloa pidennettiin keväällä koronavirustilanteen vuoksi. Nyt palaamme normaaleihin...

Lue lisää »

Espoo.fi kaavoitus

Uusi pääkatu käyttöön Finnoossa

Uuteen meri- ja metrokaupunginosaan Finnooseen ajaminen helpottuu, kun alueen kolmas pääkatu, Finnoonsilta, avataan...

Lue lisää »

Espoon vanhaa kaupungintaloa ei suojella

Espoon keskuksessa sijaitsevaa vanhaa kaupungintaloa ei suojella. Ympäristöministeriö on hylännyt valituksen, joka...

Lue lisää »

Uutiset Kotiseutuliitto.fi

Kenellä on oikeus kotiseutuun? -selvitys käynnistyy kyselyllä

Kotiseutuliitto toteuttaa syksyn 2020 aikana valtakunnallisen selvityksen kulttuurisesti moninaisesta...

Lue lisää »

Kotiseudulle-apurahat haettavissa elokuun ajan

Kotiseudulle-apurahat ovat elokuun ajan haettavissa osoitteessa www.bit.ly/Kotiseudulle. Hakulomake sulkeutuu...

Lue lisää »