web stats
diashow diashow diashow diashow diashow diashow diashow diashow diashow diashow diashow diashow diashow diashow
Soukka-seura ry - Sökö-sällskapet rf

Muualla verkossa

Jaa eteenpäin

Tapahtumakalenteri

Ma Ti Ke To Pe La Su
    1 2 3 4 5
6 7 8 9 10 11 12
13 14 15 16 17 18 19
20 21 22 23 24 25 26
27 28 29 30 31    
Tietotori

Mielipide osayleiskaavaehdotuksesta Bergö - Stora Bodö - Fridheminkallio

Espoon kaupunki, kaupunkisuunnittelulautakunta
Kaupungin kirjaamo
PL 1
02070 ESPOON KAUPUNKI


Mielipide osayleiskaavaehdotuksesta Bergö - Stora Bodö - Fridheminkallio

Soukka-seura ry, Sökö-sällskapet rf, sen johtokunta ja maankäytön työryhmä, on huolellisesti perehtynyt asiasta esitettyyn aineistoon ja esittää siihen seuraavia muutoksia:
  • Stora Bodön ympärivuotista asumista salliva kaava tulee kokonaan poistaa
  •     Espoossa meren läheisyydessä rakentamisen, lukuun ottamatta vähäarvoisia rakennuksia, tulvataso on määrättävä olemaan vähintään 3,5 m keskivedenpinnan yläpuolella
  • kaavaehdotuksessa suhtaudutaan hyvin välinpitämättömästi lepakoiden käyttämien alueiden säilyttämiseen lepakoiden kannalta attraktiivisina, vaikka EU:n luontodirektiivi niin määrää, joten tältä osin kaavaa on muutettava
  •     rantavyöhyke tulisi kaikkialla Espoossa varata viheralueeksi ja asuinrakennusten sijaita vähintään 70 m etäisyydellä rannasta
    Bergö on suurimmalta osin kallioista maastoa, jossa puustoa on vähän. Kaavaehdotuksessa on maisemallisten arvojen   säilyttämisen takia tarkemmin huomioitava rakentamisalueiden sijainti ja rakentamisen määrä.

Perustelut:
Bodön saarten välisen salmen ylittävän sillan rakentaminen ja ylläpito kustantaa moninkertaisesti sen mitä yhteiskunta voi saada hyötyjä saaren ympärivuotisesta asuttamisesta, joten sillan rakentamiselle ei ole perusteita. Espoossa ei ole mitään tarpeita ottaa vailla kiinteitä yhteyksiä olevia saaria ympärivuotiseen asumiskäyttöön.
Maankäyttö- ja rakennuslaki 5.2.1999/132 edellyttää edistettävän (1 §) mm. ekologisesti ja taloudellisesti kestävää kehitystä.  
Globaali ilmastonmuutos on kiistämätön tosiasia, ja ihmisen toiminta lienee sen suurin aiheuttaja.  Ilmakehän hiilidioksidipitoisuus on nyt korkeimmillaan 15 miljoonaan vuoteen.  Maapallon hiilidioksidipitoisuuden ja keskilämpötilan välillä on hyvin voimakas korrelaatio.  Viimeksi kun hiilidioksidipitoisuus oli jatkuvasti samalla tasolla millä se on nyt, maapallon keskilämpötila oli 2,8 – 5,6 ºC korkeampi kuin nyt, ja merenpinta oli arviolta 22 – 36 metriä korkeammalla kuin tänään. Pohjoisilla merialueilla ei ollut pysyvää jääpeitettä, ja Etelämantereella sekä Grönlannissa oli hyvin vähän jäätä.
Maapallon ilmastosysteemin aikavakio on satoja vuosia pitkä. Ilmakehän kasvihuonekaasujen, kuten hiilidioksidin, pitoisuuden viime vuosikymmeninä tapahtunut nopea nousu näkyy täysimääräisenä keskilämpötiloissa vasta satojen vuosien päästä.  Jo nykyinen lämpeneminen sulattaa Grönlannin jäätiköitä nettona yli 250 km3 vuodessa. Jäästä ja lumesta vapaan alueen kasvu ja lämpötilan nousun myötä lisääntyvät maaperän ja merenpohjan metaanipäästöt voimistavat edelleen lämpötilan kohoamista.  Ihmiskunnan keinot keskilämpötilan nousun pysäyttämiseksi tai edes hillitsemiseksi ovat toistaiseksi osoittautuneet täysin tehottomiksi. Merenpinnan nousupotentiaalia on paljon. Grönlannin jäätikön täysi sulaminen vastaa noin 7 m merenpinnan nousua ja Antarktisen mannerjäätikön vastaavasti 57 m. Jos näin kävisi, mannerlaattojen, merien ja merenpohjan isostaattisen tasapainon palautuminen johtaisi kuitenkin geologisesti lyhyen ajan kuluessa mannerlaattojen kohoamiseen. Ihmisen historiaan suhteutettuna aika on hyvin pitkä, kymmeniä tai satoja tuhansia vuosia. Merenpinta kohoaa nyt noin 3 mm vuodessa. Erilaisten lämpenemiseen liittyvien ilmiöiden ja kytkentöjen vuoksi nousunopeus kasvaa tulevina vuosikymmeninä moninkertaiseksi.
Brundtlandin komitean määrittelemä kestävä kehitys edellyttää ihmisen toiminnan vaikutusten selvittämisessä aikajänteen pidentämistä.  Kaavaehdotuksessa on lähes täysin sivuutettu alueen nykyinen tulvaherkkyys ja riskien lisääntyminen merenpinnan nousun myötä. Milloin tahansa Espoon rannikolla merivesi voi nousta 3,5 m tasalle jos Itämeressä on muutoinkin vedenpinta korkealla ja syvä matalapaine etenee nopeana rintamana luoteesta.  Tällöin suuria alueita on veden vallassa ja monin paikoin jo rakennetuilla alueilla on vettä kaksi metriä paksulti. Myrskytuuli ja pesuvatiefekti yhdessä voivat olla tuhoisia alaville alueille tehdyille rakenteille. Kahdensadan vuoden kuluessa, mikä lienee lyhin tarkastelujakso tällaisia uusia ja kallisti rakennettavia alueita kaavoitettaessa, tulvariski yltänee jo 5 metrin tasolle.


Espoossa 9.9.2013

Soukka-seura ry, Sökö-sällskapet rf
c/o Matti Viikari
Soukanniitty 15 B
02360 Espoo

Uutiset Espoo.fi

Tervetuloa kaupunginjohtaja Jukka Mäkelän virtuaaliselle 60-vuotisvastaanotolle

Kaupunginjohtaja Jukka Mäkelä kertoo ajatuksiaan kotikaupungistaan Espoosta ja sen kehittämisestä...

Lue lisää »

LIIKUNTATILOJEN VUOKRA-AVUSTUS

Lue lisää »

Espoo.fi kaavoitus

Espoon vanhaa kaupungintaloa ei suojella

Espoon keskuksessa sijaitsevaa vanhaa kaupungintaloa ei suojella. Ympäristöministeriö on hylännyt valituksen, joka...

Lue lisää »

Matinkylän terveysaseman ja sen lähialueen tulevaisuuden suunnitelmista asukaskysely

Kerro mielipiteesi Matinkylän tyhjänä seisovan terveysaseman, Matinkylän kartanon sekä Matinniityn puiston...

Lue lisää »

Uutiset Kotiseutuliitto.fi

Syksyllä puhutaan elävästä perinnöstä: tule Yhteisöt elävät! -etätilaisuuteen 28.8.2020

Kotiseutuliitossa syksyllä 2020 käynnistyvä Yhteisöt elävät! -hanke tukee paikallisten yhteisöjen valmiuksia...

Lue lisää »

Hyödynnä uudet tapahtumaideat ja teemavinkkimme!

Kotiseutuliiton tietopankkiin on koottu uusia vinkkejä tapahtumajärjestäjille. Olemme listanneet tapahtuma- ja...

Lue lisää »