web stats
diashow diashow diashow diashow diashow diashow diashow diashow diashow diashow diashow diashow
Soukka-seura ry - Sökö-sällskapet rf

Muualla verkossa

Jaa eteenpäin

Tapahtumakalenteri

Ma Ti Ke To Pe La Su
    1 2 3 4 5
6 7 8 9 10 11 12
13 14 15 16 17 18 19
20 21 22 23 24 25 26
27 28 29 30 31    
Tietotori

Mielipide osayleiskaavaehdotuksesta Bergö - Stora Bodö - Fridheminkallio

Espoon kaupunki, kaupunkisuunnittelulautakunta
Kaupungin kirjaamo
PL 1
02070 ESPOON KAUPUNKI


Mielipide osayleiskaavaehdotuksesta Bergö - Stora Bodö - Fridheminkallio

Soukka-seura ry, Sökö-sällskapet rf, sen johtokunta ja maankäytön työryhmä, on huolellisesti perehtynyt asiasta esitettyyn aineistoon ja esittää siihen seuraavia muutoksia:
  • Stora Bodön ympärivuotista asumista salliva kaava tulee kokonaan poistaa
  •     Espoossa meren läheisyydessä rakentamisen, lukuun ottamatta vähäarvoisia rakennuksia, tulvataso on määrättävä olemaan vähintään 3,5 m keskivedenpinnan yläpuolella
  • kaavaehdotuksessa suhtaudutaan hyvin välinpitämättömästi lepakoiden käyttämien alueiden säilyttämiseen lepakoiden kannalta attraktiivisina, vaikka EU:n luontodirektiivi niin määrää, joten tältä osin kaavaa on muutettava
  •     rantavyöhyke tulisi kaikkialla Espoossa varata viheralueeksi ja asuinrakennusten sijaita vähintään 70 m etäisyydellä rannasta
    Bergö on suurimmalta osin kallioista maastoa, jossa puustoa on vähän. Kaavaehdotuksessa on maisemallisten arvojen   säilyttämisen takia tarkemmin huomioitava rakentamisalueiden sijainti ja rakentamisen määrä.

Perustelut:
Bodön saarten välisen salmen ylittävän sillan rakentaminen ja ylläpito kustantaa moninkertaisesti sen mitä yhteiskunta voi saada hyötyjä saaren ympärivuotisesta asuttamisesta, joten sillan rakentamiselle ei ole perusteita. Espoossa ei ole mitään tarpeita ottaa vailla kiinteitä yhteyksiä olevia saaria ympärivuotiseen asumiskäyttöön.
Maankäyttö- ja rakennuslaki 5.2.1999/132 edellyttää edistettävän (1 §) mm. ekologisesti ja taloudellisesti kestävää kehitystä.  
Globaali ilmastonmuutos on kiistämätön tosiasia, ja ihmisen toiminta lienee sen suurin aiheuttaja.  Ilmakehän hiilidioksidipitoisuus on nyt korkeimmillaan 15 miljoonaan vuoteen.  Maapallon hiilidioksidipitoisuuden ja keskilämpötilan välillä on hyvin voimakas korrelaatio.  Viimeksi kun hiilidioksidipitoisuus oli jatkuvasti samalla tasolla millä se on nyt, maapallon keskilämpötila oli 2,8 – 5,6 ºC korkeampi kuin nyt, ja merenpinta oli arviolta 22 – 36 metriä korkeammalla kuin tänään. Pohjoisilla merialueilla ei ollut pysyvää jääpeitettä, ja Etelämantereella sekä Grönlannissa oli hyvin vähän jäätä.
Maapallon ilmastosysteemin aikavakio on satoja vuosia pitkä. Ilmakehän kasvihuonekaasujen, kuten hiilidioksidin, pitoisuuden viime vuosikymmeninä tapahtunut nopea nousu näkyy täysimääräisenä keskilämpötiloissa vasta satojen vuosien päästä.  Jo nykyinen lämpeneminen sulattaa Grönlannin jäätiköitä nettona yli 250 km3 vuodessa. Jäästä ja lumesta vapaan alueen kasvu ja lämpötilan nousun myötä lisääntyvät maaperän ja merenpohjan metaanipäästöt voimistavat edelleen lämpötilan kohoamista.  Ihmiskunnan keinot keskilämpötilan nousun pysäyttämiseksi tai edes hillitsemiseksi ovat toistaiseksi osoittautuneet täysin tehottomiksi. Merenpinnan nousupotentiaalia on paljon. Grönlannin jäätikön täysi sulaminen vastaa noin 7 m merenpinnan nousua ja Antarktisen mannerjäätikön vastaavasti 57 m. Jos näin kävisi, mannerlaattojen, merien ja merenpohjan isostaattisen tasapainon palautuminen johtaisi kuitenkin geologisesti lyhyen ajan kuluessa mannerlaattojen kohoamiseen. Ihmisen historiaan suhteutettuna aika on hyvin pitkä, kymmeniä tai satoja tuhansia vuosia. Merenpinta kohoaa nyt noin 3 mm vuodessa. Erilaisten lämpenemiseen liittyvien ilmiöiden ja kytkentöjen vuoksi nousunopeus kasvaa tulevina vuosikymmeninä moninkertaiseksi.
Brundtlandin komitean määrittelemä kestävä kehitys edellyttää ihmisen toiminnan vaikutusten selvittämisessä aikajänteen pidentämistä.  Kaavaehdotuksessa on lähes täysin sivuutettu alueen nykyinen tulvaherkkyys ja riskien lisääntyminen merenpinnan nousun myötä. Milloin tahansa Espoon rannikolla merivesi voi nousta 3,5 m tasalle jos Itämeressä on muutoinkin vedenpinta korkealla ja syvä matalapaine etenee nopeana rintamana luoteesta.  Tällöin suuria alueita on veden vallassa ja monin paikoin jo rakennetuilla alueilla on vettä kaksi metriä paksulti. Myrskytuuli ja pesuvatiefekti yhdessä voivat olla tuhoisia alaville alueille tehdyille rakenteille. Kahdensadan vuoden kuluessa, mikä lienee lyhin tarkastelujakso tällaisia uusia ja kallisti rakennettavia alueita kaavoitettaessa, tulvariski yltänee jo 5 metrin tasolle.


Espoossa 9.9.2013

Soukka-seura ry, Sökö-sällskapet rf
c/o Matti Viikari
Soukanniitty 15 B
02360 Espoo

Uutiset Espoo.fi

Pääkaupunkiseudun koronakoordinaatioryhmä puoltaa yleisötilaisuuksien lohkomisvaatimuksesta sekä kahden metrin turvaväleistä luopumista

Epidemiatilanne pääkaupunkiseudulla on kehittynyt kohti parempaa suuntaa, vaikka tartuntamäärät ja positiivisten...

Lue lisää »

Valtuusto jakoi luottamuspaikat

Valtuuston puheenjohtajaksi valittiin Henna Partanen (Vihr.) ja kaupunginhallituksen puheenjohtajaksi Henrik Vuornos...

Lue lisää »

Espoo.fi kaavoitus

ELY-keskus antoi oikaisukehotuksen Espoon valtuuston pohjois- ja keskiosien yleiskaavapäätöksestä  

Uudenmaan ELY-keskus on hakenut oikaisua pohjois- ja keskiosien yleiskaavan hyväksymispäätökseen. Valtuusto...

Lue lisää »

Finnoon keskuksen asemakaavoitus uudelleen työn alle – lintujen suojeluun vahvempi velvoitus

Toukokuussa kumoutunut asemakaava valmistellaan uudelleen syksyllä. Tavoitteena on saada kaava hyväksymiskäsittelyyn...

Lue lisää »

Uutiset Kotiseutuliitto.fi

Tasavallan presidentin 3.12.2021 myöntämät Kotiseutuneuvoksen arvonimet

Suomen Kotiseutuliitto onnittelee uusia kotiseutuneuvoksia, jotka ovat: Joenpolvi Pertti Lauri, ent. voimalaite- ja...

Lue lisää »

Kestävän korjaamisen polulla – verkkojulkaisu kestävästä korjaamisesta

Vanhan talon korjaaminen on ilmastoteko, joka säilyttää myös kulttuuriperintöä. Korjausklinikka-hankkeen...

Lue lisää »