Tapahtumakalenteri
Mielipide osayleiskaavaehdotuksesta Bergö - Stora Bodö - Fridheminkallio
Espoon kaupunki, kaupunkisuunnittelulautakunta
Kaupungin kirjaamo
PL 1
02070 ESPOON KAUPUNKI
Mielipide osayleiskaavaehdotuksesta Bergö - Stora Bodö - Fridheminkallio
Soukka-seura ry, Sökö-sällskapet rf, sen johtokunta ja maankäytön työryhmä, on huolellisesti perehtynyt asiasta esitettyyn aineistoon ja esittää siihen seuraavia muutoksia:
Bergö on suurimmalta osin kallioista maastoa, jossa puustoa on vähän. Kaavaehdotuksessa on maisemallisten arvojen säilyttämisen takia tarkemmin huomioitava rakentamisalueiden sijainti ja rakentamisen määrä.
Perustelut:
Bodön saarten välisen salmen ylittävän sillan rakentaminen ja ylläpito kustantaa moninkertaisesti sen mitä yhteiskunta voi saada hyötyjä saaren ympärivuotisesta asuttamisesta, joten sillan rakentamiselle ei ole perusteita. Espoossa ei ole mitään tarpeita ottaa vailla kiinteitä yhteyksiä olevia saaria ympärivuotiseen asumiskäyttöön.
Maankäyttö- ja rakennuslaki 5.2.1999/132 edellyttää edistettävän (1 §) mm. ekologisesti ja taloudellisesti kestävää kehitystä.
Globaali ilmastonmuutos on kiistämätön tosiasia, ja ihmisen toiminta lienee sen suurin aiheuttaja. Ilmakehän hiilidioksidipitoisuus on nyt korkeimmillaan 15 miljoonaan vuoteen. Maapallon hiilidioksidipitoisuuden ja keskilämpötilan välillä on hyvin voimakas korrelaatio. Viimeksi kun hiilidioksidipitoisuus oli jatkuvasti samalla tasolla millä se on nyt, maapallon keskilämpötila oli 2,8 – 5,6 ºC korkeampi kuin nyt, ja merenpinta oli arviolta 22 – 36 metriä korkeammalla kuin tänään. Pohjoisilla merialueilla ei ollut pysyvää jääpeitettä, ja Etelämantereella sekä Grönlannissa oli hyvin vähän jäätä.
Maapallon ilmastosysteemin aikavakio on satoja vuosia pitkä. Ilmakehän kasvihuonekaasujen, kuten hiilidioksidin, pitoisuuden viime vuosikymmeninä tapahtunut nopea nousu näkyy täysimääräisenä keskilämpötiloissa vasta satojen vuosien päästä. Jo nykyinen lämpeneminen sulattaa Grönlannin jäätiköitä nettona yli 250 km3 vuodessa. Jäästä ja lumesta vapaan alueen kasvu ja lämpötilan nousun myötä lisääntyvät maaperän ja merenpohjan metaanipäästöt voimistavat edelleen lämpötilan kohoamista. Ihmiskunnan keinot keskilämpötilan nousun pysäyttämiseksi tai edes hillitsemiseksi ovat toistaiseksi osoittautuneet täysin tehottomiksi. Merenpinnan nousupotentiaalia on paljon. Grönlannin jäätikön täysi sulaminen vastaa noin 7 m merenpinnan nousua ja
Antarktisen mannerjäätikön vastaavasti 57 m. Jos näin kävisi, mannerlaattojen, merien ja merenpohjan isostaattisen tasapainon palautuminen johtaisi kuitenkin geologisesti lyhyen ajan kuluessa mannerlaattojen kohoamiseen. Ihmisen historiaan suhteutettuna aika on hyvin pitkä, kymmeniä tai satoja tuhansia vuosia. Merenpinta kohoaa nyt noin 3 mm vuodessa. Erilaisten lämpenemiseen liittyvien ilmiöiden ja kytkentöjen vuoksi nousunopeus kasvaa tulevina vuosikymmeninä moninkertaiseksi.
Brundtlandin komitean määrittelemä kestävä kehitys edellyttää ihmisen toiminnan vaikutusten selvittämisessä aikajänteen pidentämistä. Kaavaehdotuksessa on lähes täysin sivuutettu alueen nykyinen tulvaherkkyys ja riskien lisääntyminen merenpinnan nousun myötä. Milloin tahansa Espoon rannikolla merivesi voi nousta 3,5 m tasalle jos Itämeressä on muutoinkin vedenpinta korkealla ja syvä matalapaine etenee nopeana rintamana luoteesta. Tällöin suuria alueita on veden vallassa ja monin paikoin jo rakennetuilla alueilla on vettä kaksi metriä paksulti. Myrskytuuli ja pesuvatiefekti yhdessä voivat olla tuhoisia alaville alueille tehdyille rakenteille. Kahdensadan vuoden kuluessa, mikä lienee lyhin tarkastelujakso tällaisia uusia ja kallisti rakennettavia alueita
kaavoitettaessa, tulvariski yltänee jo 5 metrin tasolle.
Espoossa 9.9.2013
Soukka-seura ry, Sökö-sällskapet rf
c/o Matti Viikari
Soukanniitty 15 B
02360 Espoo
| ||