web stats
diashow diashow diashow diashow diashow diashow diashow diashow diashow diashow diashow diashow diashow diashow
Soukka-seura ry - Sökö-sällskapet rf

Muualla verkossa

Jaa eteenpäin

Tapahtumakalenteri

Ma Ti Ke To Pe La Su
          1 2
3 4 5 6 7 8 9
10 11 12 13 14 15 16
17 18 19 20 21 22 23
24 25 26 27 28 29 30
31            
Tietotori

Soukan kaupunkipolku

222006_194131_0.png
soukka-otsikko.jpg
soukka.jpg

1 Soukan tori
Torialueen on suunnitellut Viatek vuonna 1972. Puolisuljetulla aukiolla on vesialtaiden ja suihkulähteen muodostama kokonaisuus nimeltään Waves. Ostoskeskuksessa on torikauppaa ympäri vuoden. Viereisissä kiinteistöissä ovat mm. kaupungin nuortenkeskus Aleksanteri ja Sökös ungdomslokal, joissa nuorille on monenlaista toimintaa.
Soukanraitti on Soukan kevyen liikenteen pääväylä, joka kulkee torilta koulun ja kappelin kautta kirjastolle.

2 Soukan palvelutalo
Vanhustenhuollon avopalveluyksikköön kuuluvat monipuolinen palvelukeskus ja 22 palveluasuntoa. Palvelutalon tiloja voi vuokrata sekä järjestö- että yksityiskäyttöön.

3 Soukan terveysasema
Terveysasema palvelee Kaitamäen, Soukan ja Suvisaariston asukkaita. Osa toiminnoista on Espoonlahden terveysasemalla.

4 Soukan koulu
Espoon suurin peruskoulu on valmistunut vuonna 1971 suunnittelijanaan arkkitehtitoimisto Kari Virta. Koulu on suurin Espoon peruskouluista: alakou lussa on runsaat 600 oppilasta. Rakennuksen ympärillä on jyhkeää suomalaista peruskalliota.

5 Soukan kappeli
Veijo Martikaisen suunnit telema kappeli valmistui vuonna 1978. Alttarisei nänä on avattu Soukan peruskallio. Maan kamarasta nouseva kupariristi kalliota vasten kuvastaa turvaa elämän myrskyissä. Saarnatuolin tausta on rakennettu paikalta louhituista kivistä. Kastemalja on Taivassalon punaista rapakivigraniittia. Urut valmisti Kangasalan urkutehdas.

6 Kallioleikkaus
Soukan kallioperän erikoisuus on punaista graniittia nuorempi, poimuttunut tumma juoni, joka on näkyvissä koko Etelä-Soukassa mm. Alakartanontien länsipäässä, Kastevuorenraitilla ja voimakkaasti poimuttuneena kirjaston bussipysäkin veteraanitalon puoleisessa kallioseinämässä.

7 Soukan kirjasto
Kirjasto ja työväenopiston toimipiste ovat liiketalon ylimmässä kerroksessa. Soukan veteraanitalo on vastaavalla kohdalla Soukantien toisella puolella.

8 Luhtikäytävätalot
Matti Vuorion suunnittelemat talot on esitelty useissa arkkitehtuurijulkaisuissa.

9 Siirtolohkare Viipurista
Iso viborgiittinen rapakivigraniittilohkare on tullut paikalle idästä kellumalla jäävuoren mukana viime jääkauden jälkeen noin 10 000 vuotta sitten.

10 Haarniskapinta kalliossa
Soukanahde 4 ja 6. Haarniskapinta syntyy kun kalliolohkot liikkuvat toistensa suhteen esim. maanjäristysten aikaan.

11 Sembramänty
Asuntosäätiö lahjoitti Soukka- seuralle männyn, johon liittyi laatta: ”Yhteistyön merkeissä.” Soukka-seura oli sitä ennen lahjoittanut Asuntosäätiölle kiven, jossa puolestaan oli teksti ”Maisemakaupungin tervehdys puutarhakaupungille”. Soukka-seura istutti puun keväällä 1970 Soukantien itäpuolelle kevyen liikenteen väylän varteen. Laatta kivineen on sittemmin kadonnut, mutta mänty on jäljellä.

12 Atriumtalot
Etäällä toisistaan sijaitsevien kolmen samantyyppisen talon kokonaisuus on aseteltu suoraan linjaan Soukantien varteen. Atriumtalot suunnitteli arkkitehti Matti Vuorio.

13 Suojatie
Perimätiedon mukaan Soukan alkuaikoina Soukka-seura maalasi katuun salaa yöllä suojatien, kun kunnallishallinto ei saanut sitä aikaan.

14 Soukan seurakuntakoti YKKI
Soukkalaisten ”alkukirkko”, jossa jumalanpalvelukset pidettiin ennen kappelin valmistumista. Uudenvuoden päivänä 1975 Helsingin piispa Aimo T. Nikolainen vihki seurakunnalle kuuluvan yläkerran kirkkotilaksi ja perimätiedon mukaan vahingossa samalla koko rakennuksenkin.

15 Hiilimäki
Lähiseudun merkittävin pulkkamäki ja mäenlaskupaikka talvisin. Vuonna 1995 mäestä löydettiin röykkiöhauta.

16 Taidepuisto
Soukanreitin risteyksen ja Ystävyyden sillan välissä on taidepuisto, jossa on vaihtuvia näyttelyitä.

17 Ystävyyden silta
Vuonna 1994 valmistuneen sillan suunnitteli taiteilija Urmas Arike Tallinnan Nõmmesta, joka on Espoon ystävyyskaupunginosa. Vanha kirkkotie haarautui näiltä paikkeilta Sökön maantieltä kohti Espoon kirkkoa vielä 1940 -luvulla. Se on edelleen nähtävissä kevyen liikenteen väylänä.

18 Soukanlaakson kartanot
Sökön kylän laaksoa hallitsee Soukanpohjan kartano (ent. Nedergård), jonka tallialueella toimii Lounaisrannikon Ratsastuskoulu, ja siitä hieman etelään kummulla on Öfvergård in kartano. Talot mainitaan jo vuoden 1540 kartassa. Molempien päärakennusten vanhimmat osat ovat 1830-luvulta. Öfvergårdin kivi navetta rakennettiin vuonna 1872. Tilojen maat on sittemmin myyty, mutta kantatilat ovat edelleen sukujen hallussa. Öfvergård toimi kiinalaisten metsätyömiesten sairaalana Helsingin linnoitustöiden aikaan (1914–17), kun venäläiset hakkauttivat kaikki tilan metsät. Kiinalaisten muistoksi on nimetty heidän tekemänsä Soukanniityn ja Soukansalmentien yhdistävä Kiinalaistenpolku. Öfvergårdin ja Yläkartanontien välissä on 1870-luvulla istutettu, ja vuonna 1975 rauhoitettu tammi.

19 Sökövikens skola
Espoon teknisen keskuksen (Reijo Ahtiainen) suunnittelema koulu valmistui vuonna 1994. Koulun pohjoispuolella on Espoon pitkäaikaisen kaupungininsinöörin Martti Tieahon aloitteesta vuonna 2004 rauhoitettu Martin mänty, jolla on ikää 300 vuotta. Koulun eteläpuolella on leikkipuisto.

20 Madamsbacken
Madamsbacken on saanut nimensä rinteellä asuneen matamin mukaan. Keskellä rinnettä sijaitsi aiemmin kylälle tärkeä lähde. Nyt paikalla näkyy 1970-luvun aluerakentaminen talojen rivimäisyytenä, kontrastina ylem pänä mäellä sijaitseville Laurinlahden yksittäistaloille.

21 Villa Korsnäs
Johtaja Bertel Björkman rakennutti funkistyylisen huvilan vanhemman hirsirungon päälle vuonna 1935. Jarl Eklundin suunnittelema rakennus on viime vuosina läpikäynyt täydellisen korjauksen. Niemellä oli jo vuonna 1872 huvilarakennus ja sitä pidetään yhtenä Espoon vanhimpana huvilapaikkana. Villa Korsnäsiä ympäröi suurehko puisto alue.

22 Ristiniemi
Paikka on ilmeisesti saanut nimensä niemekkeellä olleesta rististä, joka pystytettiin haaksirikon tai hukkumistapauksen muistoksi. Salmen toisella puolella on kolme saarta, joita kutsuttiin Skotlanniksi, Englanniksi ja Irlanniksi.

23 Höyrylaivalaiturin jäännökset
Helsingin kasvu ja kesähuviloiden rakentaminen pitkin Espoon rannikkoa synnytti säännöllisen höyrylaivaliikenteen kaupunkiin jo 1870-luvulla. Tätä Sandvikin laituria käytettiin laivojen yöpymiseen.

24 Santalahden niemeke
Niemekkeellä sijaitsi aiemmin kalastaja Theodor Holmbergin tila, jolla oli navetta, heinälato ja varasto. Nykyisin paikalla on surffaajien tukikohta. Rantapensaikosta on löytynyt rauhoitettu hopeapajun kääpiökoi.

25 Soukanlahden eteläinen ranta
Soukka-seura ylläpitää rantaniityllä Espoon kaupungilta vuokraamalla alueella viherpalstoja. Niiden takana on Perjantaiseuran vapaaajanviettopaikka. Talojen läheisyydessä on pieni kumpu, jossa ennen poltettiin tiiliä talojen omaan tarpeeseen. Pienessä poukamassa oli ennen kylän tilojen yhteinen laituri. Nykyinen on yksityisen venekunnan ylläpitämä.

26 Monte Bello
Arkkitehti Yrjö Vaskinen rakennutti kauniiksi kukkulaksi kutsumalleen paikalle viisi hauskannäköistä ja eriväristä funkistyylistä kesämökkiä. Rannassa oli yhteinen saunarakennus. Nykyinen rivitaloasutus on muodostunut 1970–80-luvuilla.

27 Klobbenin venevalkama ja uimaranta
Manner-Soukasta johti aiemmin puinen silta Pikku-Klobbenin saarelle. Saarella oli komea puinen höyrylaivalaituri, venevaja ja uimakoppi. Keskellä saarta asui kalastaja-vartija pienessä punaisessa mökissä, jonka paikalla on nykyisin Soukan Venekerhon paviljonki. Kieltolain 1919–32 aikana paikka oli tärkeä salakuljetetun viinan lastauspaikka. Klobbenin
pohjoisrannalla on avantouintipaikka ja kopit.

28 Staffan
Makkarlahden takana häämöttävällä Staffanin saarella (suuri punainen talo) oli laajalti tunnettua puusepänverstastoimintaa vuosina 1886–1932. Nykyään saarella toimii Norman Nordbergin veneveistämö ja korjaamo. Vuonna 1941 Staffanilla koulutettiin neljä toista nuorta virolaista tiedustelijoiksi. He toimivat Neuvostoliiton miehittämässä Virossa lähettäen tietoja Suomeen.

29 Kasavuori
Vuori on ilmeisesti saanut nimensä tulista (kasoista), jotka sytytettiin varoituksena muille kylille vainolaisen lähestyessä. Talvisodan aikana huipulla oli tähystystorni, josta lotat valvoivat ilmatilaa ja ilmoittivat viholliskoneista Helsinkiin.

30 Villa Miniato
Eliel Saarisen suunnittelema ja Knut Selinin rakennuttama Villa Miniato valmistui vuonna 1904. Rakennustaiteellisesti se on Espoon arvokkain asuinrakennus ja edustaa samaa tyyliä kuin hieman aiemmin valmistunut kansallisromanttinen Hvitträsk. Talon julkisivut, kiinteä sisustus, huonekalut ja ympäröivä luonnonmaisema muodostavat yhtenäisen kokonaisuuden. Arkkitehtonisia vaikutteita on saatu karelianismista, keskiaikaisista linnoista ja jugendista. Keskeinen tila on kahden kerroksen korkuinen halli, jota kiertää lehteri. Rakennuksessa on useita erikoisia kaakeliuuneja. Salaneuvos Alfred Nyberg osti Villa Selinin 1905 ja nimesi sen San Miniaton kaupungissa Italiassa sijaitsevan kappelin mukaan. Miniato peruskorjattiin ja entisöitiin vuosina 1981–83. Tontti on nykyisin jaettu.

31 Makkarlahti
Muistona Miniaton loistosta rannan tuntumassa seisoo rivi vanhoja hopeapajuja, joiden läheisyydessä aikoinaan oli tenniskenttä ja upea omenapuutarha. Makkarlahti oli kyläläisten uimaranta. Nykyään siellä on yksityisen venekerhon venelaituri. Merellisen Espoon raitti on yhtenäinen kevyen liikenteen reitti, joka kulkee rantaa seuraten Kivenlahdesta Tarvaspäähän.

32 Soukan asukaspuisto
Soukan alueen asukaspuisto, ”Purtsa”, entinen leikkipuisto, on ollut vehreässä Puropuistossa 20 vuotta ja tunnetaan Puropuiston nimellä.

33 Soukan kelomänty
Noin 450-vuotiaalla täysin kelottuneella männyllä on korkeutta 20 m ja ympärysmittaa 300 cm. Kaupungin maalla sijaitseva mänty rauhoitettiin vuonna 1969.

© Espoon kaupunki
Toimittanut: Pauli Saloranta
Kartat ja grafiikka: Onnion

Yhteistyökumppanit:
Uudenmaan liitto www.uudenmaanliitto.fi
Suomen Kotiseutuliitto www.suomenkotiseutuliitto.fi
Espoon Kaupunginosayhdistysten Liitto www.ekyl.fi
Soukka-seura www.soukka-seura.fi
Espoonlahden seurakunta www.espoonlahdenseurakunta.fi

Uutiset Espoo.fi

Henkilövahinko-onnettomuudet vähentyneet Espoossa keväällä 2020

Henkilövahinko-onnettomuuksien (sis. kuolleet ja loukkaantuneet) määrä on vähentynyt Espoossa 36 % ja...

Lue lisää »

Lukuvuosi alkaa lähiopetuksena lukioissa ja suomenkielisissä kouluissa 13.8.

​Lukuvuosi käynnistyy lähiopetuksena suomenkielisissä peruskouluissa ja kaikissa lukioissa 13.8. ja...

Lue lisää »

Espoo.fi kaavoitus

Kaupunginhallitus hyväksyi asemakaavoja Laajalahdella ja Niittykummussa

Kaupunginhallitus päätti Laakakivi-Laajalahti asemakaavan muutoksen Pohjois-Tapiolassa.Tavoitteena on kehittää...

Lue lisää »

Elinkeino- ja kilpailukykyjaosto: Otaniemeä kehitetään monipuolisena kaupunginosana

Kaupunginhallituksen elinkeino- ja kilpailukykyjaosto päätti, että Otaniemen keskuksen jatkokehittämistä viedään...

Lue lisää »

Uutiset Kotiseutuliitto.fi

Investigating culturally diverse local heritage work

The Finnish Local Heritage Federation (Suomen Kotiseutuliitto) is doing a survey to investigate the scope and nature of...

Lue lisää »

Enkät om hembygdsarbete med kulturell mångfald

Finlands Hembygdsförbund kartlägger med en enkät omfattningen och karaktären av hembygdsarbete med kulturell...

Lue lisää »