web stats
diashow diashow diashow diashow diashow diashow diashow diashow diashow diashow diashow diashow diashow diashow
Soukka-seura ry - Sökö-sällskapet rf

Muualla verkossa

Jaa eteenpäin

Tapahtumakalenteri

Ma Ti Ke To Pe La Su
          1 2
3 4 5 6 7 8 9
10 11 12 13 14 15 16
17 18 19 20 21 22 23
24 25 26 27 28 29 30
31            
Tietotori

Soukka-seura 30 v. (BÅ 21.5.1999), lisätty 5.3.2017

Soukka-seura 30 v. (21.5.1999)
              
532017_95705_2.jpg
Olen viettänyt monta mielenkiintoista hetkeä lukemalla Soukka-seuran pöytäkirjoja ja toimintakertomuksia menneiltä vuosilta. Alkuvuosien pöytäkirjat ovat niin täynnä toimintaa, että välillä tunsin uupuvani näitten ”uudisasukkaiden” puolesta, jotka synnyttivät Soukka-seuran ja tavallaan loivat perustan koko Soukalle.

Soukka-seuran perustava kokous pidettiin 19.5.1969 (eli tasan 30 vuotta ja 2 päivää sitten). Kokous pidettiin Polar-rakennusyhtiön työmaaparakissa Yläsoukassa. Puheenjohtajana toimi toiminnanjohtaja Onni Jaakkola, sihteerinä isännöitsijä Esko Järvinen ja läsnä oli 125 soukkalaista. Tilaisuus oli hyvin valmisteltu etukäteen ja sääntöehdotus tuotiin perustettavan seuran jäsenten hyväksyttäväksi. Säännöt hyväksyttiin. Johtokuntaan valittiin Onni Jaakkola, Esko Järvinen, Maunu Paavilainen, Kari Österlund, Marja-Leena Chydenius, Pirkko Vihervä, Matti Kuusela, Ossi Welin sekä Erkki Ahlavuo. Seuran ensimmäiseksi puheenjohtajaksi valittiin Onni Jaakkola ja sihteeriksi Kari Österlund. Liittymismaksuksi päätettiin 6,- ja jäsenmaksuksi 4,-.  Liikkeelle lähdettiin erittäin aktiivisesti mottona: ”Jos Soukassa ei tuule, niin pannaan tuulemaan!”
   ”Soukka-seura perustettiin hetkellä, jolloin ensimmäiset uudet asukkaat olivat asuneet vain puoli vuotta Soukassa (noin 2000 henkeä). Oli tärkeää, että tänne muuttaneet, toisilleen täysin vieraat ihmiset saataisiin juurtumaan Soukkaan mahdollisimman hyvin. Alueella ei tuolloin ollut muita palveluja kuin päivittäinen kauppa-auto ja kerran viikossa pistäytyvä kirjastoauto, joten perustamisestaan alkaen seura on määrätietoisesti toiminut alueella havaittujen epäkohtien poistamiseen ja toimimalla yhdessä, - asukkaisiin todella juurtui sellainen me-henki, jolla monet Soukan ongelmat on selvitetty” - todetaan seuran 10-vuotisjuhlatiedotteessa.  

Niin sitten todella pantiin tuulemaan. Olen valinnut tästä alkuvuosien toiminnan monikirjosta eräitä asioita. Työväenopiston entisenä apulaisrehtorina ja myöhemmin perustetun Soukan osaston osastonjohtajana minua erityisesti ilahduttaa, että johtokunta heti ensi töikseen antoi Soukkaan kursseja työväenopistolta: englantia, ruotsia ja saksaa – tässä järjestyksessä ja usean tasoisia kursseja. Lisäksi toivottiin ompelukursseja ja kuntojumppaa naisille. Soukan koulu ei silloin ollut vielä valmis, joten ehdotettiin aluksi kurssien sijoittamista Iivisniemeen ja/tai Sammalvuon koululle (nykyinen Mårtensbro Skola).

Perustettiin liikuntatoimikunta, joka ensitehtäväkseen ryhtyi järjestämään mm. nappuloille jalkapalloa ja jääkiekkoa. Kirjeessään 20.1.1969 seura kääntyi Lounaisrannikon PR-toimikunnan tiedotuspäällikkö Uolevi Itkosen puoleen ja anoi avustusta nappulapoikien jääkiekkoasuun. Koko joukkueen vaatetus (15 asua) tuli maksamaan 892,50. Mikäli anomukseen tulisi myönteinen päätös, varat pyydettiin osoittamaan seuran tilille KOP- Iivisniemi, Soukassa kun ei vielä ollut minkäänlaista pankkia. Rahat tulivat ja pojat saivat peliasunsa. Näin oli EPS:n syntysanat lausuttu.

Pöytäkirjassa 25.9.1969 lukee seuraavasti: ”Luettiin Espoon Rotaryklubin lähettämä kutsukirje keskustelemaan Espoon kauppalan venesatama-asioista ja päätettiin lähettää seuran edustajaksi Dipolissa 2.10. pidettävään neuvonpitoon Kari Österlund.” Keskus-Sato Oy, Klobbenin saaren silloinen omistaja, oli luovuttanut saaren Soukka-seuran välityksellä soukkalaisten käyttöön virkistysalueena. Klobbenilla pidettiin useita raivaustalkoita uimarannan ja venepaikkojen aikaansaamiseksi. Pöytäkirjoista on luettavissa, että jopa 300 soukkalaista osallistui talkoisiin. Kunpa tänä päivänä voisimme tilastoida vastaavanlaisia lukuja! Vuonna 1970 perustettiin veneilytoimikunta, joka otti huolehtiakseen venepaikkojen järjestämisen. Veneilytoimikunnasta syntyi sittemmin Soukan Venekerho r.y.  Laiturien juhlalliset avajaiset pidettiin 13.8.1970, joihin veneilijöiden lisäksi saapuivat kutsuvieraina Keskus-Sato Oy:n, Polar-rakennusosakeyhtiön ja Soukan Huolto Oy:n edustajat. Valmiita laitureita oli kaksi, toisessa 6 ja toisessa 7 nelipaikkaista ponttonia, yhteensä 52 venepaikkaa. Tänään Klobbenilla on kaupungin ylläpitämä uimapaikka, Soukan Venekerhon upea uusi paviljonki, venelaiturit ja viimeisenä tulokkaana Talviuimareiden talviuintipaikka.

Länsiväylässä oli 23.10.1969 seuraavanlainen kirjoitus. ”Muutamat perheenäidit ehtivät jo syksyn kuluessa käyttää hyväkseen Soukan ensimmäisen puistotädin palveluksia. Entäs nyt soukkalaiset, kun puistotäti muuttaa takaisin Tapiolaan? Lapset, jotka jääjät kaipaamaan, eivät kuitenkaan muuta ja tämän takia tarvitaan toinen täti, joka olisi halukas ulkoiluttamaan lapsia.”

Seuran alajaosto Soukat-Naiset perustettiin 13.1.1970. Puheenjohtajana toimi Leena Chydenius ja sihteerinä Kirsti Österlund. Leena Chydeniuksen siirryttyä pois paikkakunnalta hänen tilalleen valittiin puheenjohtajaksi Leena Saari. Soukat-Naiset järjestivät paljon erilaisia aktiviteetteja, joista mainittakoon laskiaisriehat, pääsiäis- ja joulumyyjäiset, nuorten kauneuden- ja terveydenhoitoillan. He perustivat myös Soukan palvelurenkaan, joka toi äideille avun – lasten ulkoiluttajan ja iltavahdin sekä vanhusten ja sairaiden hoitajan tarvitseville. Pöytäkirjoista voi lukea, että 167 sai sinä vuonna apua palvelurenkaalta. – Sandvikin rakennuksista osa luovutettiin Soukka-seuralle virkistyskäyttöön ja Soukat-Naiset järjestivät kahvilan ja leipoivat talkoovoimin viinereitä (samalla reseptillä olemme tätä tilaisuutta varten leiponeet). Nuorisolle luovutettiin Sandvikista (Santalahdesta) omaa tilaa. Tilat joutuivat kuitenkin jatkuvan ilkivallan kohteeksi ja niin seura päätti, ettei kunnostamiaan tiloja enää oteta seuran käyttöön vuodeksi 1971.

Kirkkovaltuuston vaaleihin 1970 Soukka-seura halusi kovasti panostaa ja järjestivät kovan mainoskampanjan. Soukassahan oli seurakuntasali, mutta ei vielä kappeliakaan (se vihittiin käyttöön 1978). Soukassa äänestettiin seurakuntakodissa ja mm. Leena Saari Soukat-Naisten puuhanainen valittiin valtuustoon – äänestysvilkkaus oli maksimissaan ja minulle on kerrottu, että 2-3 ääntä puuttui, että soukkalaiset olisivat vallanneet koko valtuuston. (Näin kommentoi Mauno Paavilainen, seuran toinen puheenjohtaja).

Ilmoitustauluja rakennettiin ja sijoitettiin eri puolille Soukkaa. Niiden huolto ja ylläpito aiheuttivat heti alusta alkaen työtä ja vaivaa. Taulut ovat edelleen samoilla paikoilla, ne on uusittu ja niitä on rakennettu lisää.

Jo 1970 Soukka seura julkaisi vihkosen ”Tervetuloa Lounaisrannikolle”. Todella mielenkiintoista luettavaa: Lähin posti oli Suomenojalla, pankki Iivisniemessä, apteekki Niittykummussa ja Tapiolassa ja kuten jo aikaisemmin mainitsin, oli vain kauppa-auto ja kirjastoauto. Itsepalvelupesula oli Soukan Huolto Oy:n hallinnassa oleva pesula Yläkartanonkuja 3 A:ssa.

Löysin mielenkiintoisan yksityiskohdan vuoden 1970 pöytäkirjasta. Sinä vuonna tehtiin Soukassa kaivosvaltaus anomus. Soukka-seura seurasi valtausasian kehittymistä ja tarpeen vaatiessa oli valmis ottamaan asiaan kantaa. Todettiin, että jos Soukkaan tulee kaivostoimintaa, siitä on oleellisia seurauksia paikalliselle asutukselle.

Joulupukki ei oikein löytänyt tietä Soukkaan ja suru lasten keskuudessa oli suuri. Seura päätti organisoida soukkalaisten tilattavaksi 15 pukkia. Yhteisvoimin hankittiin heille asut ja käynnistä velotettiin 10,-. Vielä tänäkin päivänä tätä palvelua kysytään seuralta, mutta tähän tarpeeseen emme pysty vastaamaan. Yksinäisinä joulupukinasut lojuvat seurantalon toimistossamme ja muistelevat menneitä suuruudenaikoja.

Kaiken uurastuksen keskellä kiinnitettiin myös huomiota asukkaiden viihtyisään yhdessäoloon. Järjestettiin teatterimatkoja mm. Tampereelle ja ulkomaanmatka Leningradiin. Teatteri Jurkka vieraili Soukka-seuran kutsusta Soukan koululla 1972 ja esitti Kissantassut ja Kun avioliitto on liian pitkä. Narsissitanssiaiset Upinniemessä olivat seuran jokavuotiset upeat juhlat. Sinne mentiin bussilla ja ilo oli ylimmillään.

Soukkapäiviä ryhdyttiin järjestämään syyskuussa 1972 tarkoituksena, että niistä tulisi jokavuotinen suurtapahtuma. Vuonna 1972 sattuikin niin mukavasti, että Soukassa juhlittiin 1.9. Keskus-Sato Oy:n toimesta Soukan liikekeskuksen vihkiäisiä. Soukan sivukirjasto avattiin elokuussa ja Länsiväylä kirjoitti 17.8.1972: ”Soukan uusi sivukirjasto avattiin viime perjantaina. Ensimmäisenä päivänä kirjastoon oli suoranainen ryntäys. Perjantaina annettiin kaikkiaan 2160 lainaa ja 167 lainauskorttia. Lauantain lainojen määrä oli 800. Kirjaston saamisella Soukkaan on Soukka-seuralla ollut suuri vaikutus.” - Soukkapäiviä on pyritty järjestämään sen jälkeen vuosittain aina resurssien mukaisesti.

Länsiväylä kirjoittaa Soukka-seuran kuulumisista mm. seuraavaa: ”Järjestäytymiskokouksessa johtokunta katsoi tarpeelliseksi oman orkesterin ja shakkikerhon perustamisen. Puhallinorkesterin perustamisesta kiinnostuneet ottakaa yhteys Lassi Lintuseen ja shakin pelaajat, ottakaa yhteys Reijo Vaaramäkeen.” - Näin syntyi Espoon Puhallinorkesteri, tänään mahtava itsenäinen orkesteri ja tänään itsenäinen Shakki-78.

Itsenäisyysjuhlat ovat Soukka-seuran tärkeimpiä vuosittaisia tapahtumia. Ensimmäisen kerran ne järjestettiin 1974 ja kaupunginvaltuuston puheenjohtaja Seppo Westerlund piti juhlapuheen. Noin 150 soukkalaista osallistui juhlaan. Sen jälkeen paria vuotta lukuun ottamatta itsenäisyysjuhlia on järjestetty vuosittain. Juhla kerää Soukan kappelin täyteen juhlayleisöä ja partiolippukunta Mesikämmenet seisovat juhlassa lippuvartiossa. Tämä 25 vuotta vanha perinne jatkuu yhä hyvin voimakkaana.

Soukka-seuran alaisena toimiva taidekerho kiinnitti seuran johtokunnan huomion vapaana olevaan Sökö Småbarnsskolaan osoitteessa Soukan Rantatie 74 ja kehotti seuraa hankkimaan koulun seuran käyttöön. Ja niin tehtiin…
   Espoon kaupunki luovutti 21.8.1980 koulun seuran hallintaan kokoontumis- ja opetustilaksi. Se on edelleen seuran hallinnassa, vaatii jatkuvasti paljon kunnostustöitä, mutta on seuralle tärkeä, koska yläkerrassa toimii vuokratta partiolippukunta Mesikämmenet. Piha-alue ja oma rauha ovat partiolaisille tärkeitä asioita.
    Tuli mieleen näin lauantai-iltana tätä juttua kirjoittaessani ja Bumtsi Bumia toisella korvalla kuunnellessani, että Smådikan (koulun lempinimi) pihalla Seppo Hovi veti suosittuja yhteislauluiltojaan.

Aivan seuran perustamisesta asti eräs tärkeä tehtävä on ollut ja on edelleen seurata asukkaiden elinympäristön kehittymistä. Vuosien aikana on annettu lukuisia lausuntoja erilaisista kaavoista ja hankkeista. Yhteistyössä kaupungin kanssa on suunniteltu mm. Soukan rantatien alue sekä Santalahden marina. Joskus on voitu asioihin vaikuttaa ja joskus ne ovat olleet korkeamman vallan päätettävissä.

Viherpalstatoiminta alkoi hyvin vaatimattomasti 1970-luvun loppupuolella. Seuran käyttöön saatiin tähän tarkoitukseen peltomaata Vesiniitystä. Toiminta on vuosivuodelta laajentunut ja uusia alueita on saatu Soukanlaaksosta, uusin alue tänä vuonna. Tarve on suuri, työn ilo valtava ja siitä saatu virkistys korvaamaton. Palstoja on tänään 250.

Vuosittaiset siivoustalkoot ovat olleet seuran tärkeitä tehtäviä koko 30-vuotisjakson aikana ja ensi vuonna eli vuonna 2000 koko Espoon siivoustalkoiden lähtölaukaus ”ammutaan” Soukassa. Yhteistyössä alueen muiden järjestöjen kanssa pyrimme luomaan tästä tilaisuudesta todella mahtavan tapahtuman, vaikka vastuu on Soukka-seuran. Kaikki mukaan!

Menneitä muistellen kuluisi helposti tunteja ja on ollut erittäin vaikeaa tehdä valintoja. Paljon on jäänyt kertomatta. Saatatte miettiä, miksi olen etupäässä keskittynyt kuvaamaan seuran alkuaikojen toimintaa. Mutta silloinhan luotiin perusta Soukan erilaisille toiminnoille. Monet Soukassa tänään itsenäisesti toimivat yhdistykset ja seurat ovat Soukka-seuran synnyttämiä. Luetteloon voisi lisätä paitsi aikaisemmin mainitsemani vielä Soukan Taideseura r.y., Soukan Kamerat r.y., Espoon koirakerho ja viimeisin tulokas Espoonlahden Talviuimarit Pulahdus.

Entä tänään?
Soukka-seura pyrkii pysymään ajan hermoilla – osittain vaalien traditioita ja osittain luoden uusia toimintamuotoja. Kotiseuturetket ja kotiseutuillat, yhteislauluillat ja yhteiset hauskanpidot ovat tänään yhtä tärkeitä kuin 30 vuotta sitten. Mutta haluamme myös luoda uutta! Olemme mukana sisäasiainministeriön tukemassa Suur-Espoonlahden osallisuushankkeessa. Mikä se on?  Projekti on organisaatioiden, ihmisten, asioiden verkosto. Se koordinoi, sitoo langat yhteen, mutta toiminta on edelleen asukkaista lähtevää ja heidän järjestämäänsä. Tavoitteena on viihtyisä asuinympäristö, vastuu itsestä ja kanssaihmisistä – se on yhdessä tekemistä. Osallistumme Espoonlahden vuoden 2000 kulttuurikaupunkihankkeeseen eli KULTU- projektiin ja pyrimme kehittymään sähköisen viestinnän alueella. Videon tekeminen Soukasta ja Soukka-seurasta on tekeillä. Se on kova työ ja siihen projektiin tarvitsemme apuvoimia.

Tervetuloa teille kaikille ja mukavaa turinatuokiota. Kahvitilaisuuden jälkeen siirrymme kirkkoon nauttimaan Sinfonietan konsertista. Se on Soukka-seuran 30-vuotislahja teille.
(BÅ  21.5.1999)

Soukka-seuran seurantalo – entinen Sökö Småbarnsskola, Soukan rantatie 74.
Kuva on 2000-luvulta.

532017_95523_0.png

Uutiset Espoo.fi

Uimahalleissa ja maauimalassa tulee edelleen noudattaa turvavälejä

Uimahalleissa ja maauimalassa noudatetaan edelleen turvavälejä ja korostetaan hygieniaohjeistuksen noudattamisen...

Lue lisää »

Selkeä linjaus maskisuositukseen

Helsingin, Espoon ja Vantaan kaupunginjohtajat sekä HUSin ja HSL:n toimitusjohtajat kiirehtivät selkeää linjausta...

Lue lisää »

Espoo.fi kaavoitus

Uusi pääkatu käyttöön Finnoossa

Uuteen meri- ja metrokaupunginosaan Finnooseen ajaminen helpottuu, kun alueen kolmas pääkatu, Finnoonsilta, avataan...

Lue lisää »

Espoon vanhaa kaupungintaloa ei suojella

Espoon keskuksessa sijaitsevaa vanhaa kaupungintaloa ei suojella. Ympäristöministeriö on hylännyt valituksen, joka...

Lue lisää »

Uutiset Kotiseutuliitto.fi

Kenellä on oikeus kotiseutuun? -selvitys käynnistyy kyselyllä

Kotiseutuliitto toteuttaa syksyn 2020 aikana valtakunnallisen selvityksen kulttuurisesti moninaisesta...

Lue lisää »

Kotiseudulle-apurahat haettavissa elokuun ajan

Kotiseudulle-apurahat ovat elokuun ajan haettavissa osoitteessa www.bit.ly/Kotiseudulle. Hakulomake sulkeutuu...

Lue lisää »