Uusin pukuni (BÅ 2012)
Espoon pukuni
Olin täyttämässä 50-vuotta ja työtoverini Espoon kaupungin työväenopistossa kuiskuttelivat, mutta kun lähestyin, jutut loppuivat. Syntymäpäivänäni minulle selvisi syy – ihana yllätys. Työtoverini olivat taikoneet minulle Espoon puvun. He olivat keskenään sopineet, mitä kukin tekee. Kangas kudottiin, esiliina ja pusero ommeltiin ja kirjottiin reikäompeleella. Pukuun kuuluva kauniisti koristeltu tykkimyssy luotiin ja samoin tasku. Sain siniset sukat, ja eräs taiteellinen työtoverini maalasi kauniin korin – käsilaukkuahan ei saa käyttää. Sain asiaan kuuluvan hartiahuivin sekä rintaneulan - jopa rahaa kenkiin. Naapurini, joka oli kuullut lahjastani arveli, että kylmien päivien varalta olisi hyvä olla pukuun sopiva jakku, ja niinpä hän kutoi jakkua varten sinisen kankaan samasta
materiaalista kuin puku.
Syntymäpäivänäni sain määräyksen pukeutua uuteen pukuuni ja odottaa kotona kuljetusta ravintola Linnunrataan Tapiolan tornissa. Suureksi hämmästyksekseni pihalle ilmestyi vanha Ford mallinen auto vuodelta 1932. Työtoverini olivat vuokranneet sen Espoon automuseosta. Auton maksiminopeus oli 30 km/t ja se herätti suurta hilpeyttä Länsiväylällä. Juhlissa mukana oli ensimmäinen vajaan vuoden ikäinen lapsenlapseni Christoffer. Hänellä on nyt 3 kuukauden ikäinen tyttövauva – neljäs sukupolvi - ja saattaa olla, että kun hän kasvaa isoksi tytöksi, hän voi iloita ihanasta syntymäpäivälahjastani – kauniista Espoon puvustani. Puku täyttää tänä vuonna 30 vuotta!
Tervehdys Benita Åkerlund, syyskuu 2012
| ||