web stats
diashow diashow diashow diashow diashow diashow diashow diashow diashow diashow diashow diashow diashow diashow
Soukka-seura ry - Sökö-sällskapet rf

Muualla verkossa

Jaa eteenpäin

Tapahtumakalenteri

Ma Ti Ke To Pe La Su
          1 2
3 4 5 6 7 8 9
10 11 12 13 14 15 16
17 18 19 20 21 22 23
24 25 26 27 28 29 30
31            
Tietotori

Suomenlinnan upseerien risteily Espoonlahdella 1909

Suomenlinnan upseerien risteily Espoonlahdella 1909

Keväällä 1909 Suomenlinnan venäläiset upseerit järjestivät risteilyn Espoonlahdelle. Oli kulunut 100 vuotta siitä kun Suomi oli liitetty osaksi Venäjää. Suomenlinnasta otettiin yhteyttä Kivenlahden kartanoon ja tiedusteltiin mahdollisuutta järjestää siellä illallinen tansseineen.  Kivenlahden kartanon isännöitsijä Albert Forsberg ei pystynyt järjestämään tätä - poikamies kun oli - vaan pyysi isoisääni Fredrik Söderströmiä huolehtimaan kutsuista. Isoäitini myöntyi ja niin juhlatilaisuus päätettiin järjestää Övergårdissa. Näin tätini Tyra Söderström kuvailee tapahtumaa minulle lähettämässään kirjeessä vuonna 1967 äitini 70-vuotissyntymäpäiväjuhlan jälkeisenä päivänä.
Oli kaunis toukokuun päivä. Komendantin laiva Bomba ankkuroi Klobbenin ulkopuolelle ja sitä seurasi kaksi muuta laivaa. Ensin soudettiin kokit ja ruoka maihin, sitten puhallinorkesteri, joka asettui soittamaan Övergårdin pihakoivujen alle. Ja sitten verkkaisesti astellen tulivat upseerit kauniine daameineen. Seurue asettui saliin ja niin juhlat alkoivat. Keittiöhenkilökunta kattoi ruokasaliin kauniin ”seisovan pöydän”, paljon pientä purtavaa ja hedelmiä ja juotavaa. Kokilla oli kuitenkin vaikeuksia! Talossa oli paljon nälkäisiä juhlavieraita ja liian vähän apuvoimia. Kokki pyysi ystävällisesti isoäitiäni Lydiaa auttamaan ja hänestä oli todella apua, sillä hän oli työskennellyt kylmäkköharjoittelijana hotelli Kämpissä. Vieraat nauttivat kauniista kevätillasta ja hyvästä ruoasta ja sitten tanssittiin. Minä ja ystäväni Ragnhild Lindroth seurasimme ihastuneina juhlan kulkua (olimme kymmenen vuotiaita) käsissämme valkovuokkoja. Eräs komea upseeri otti meiltä kukat, ojensi ne daamilleen ja suuteli hänen kättään. Meille hän antoi 25 kopeekkaa. Tästä suuresti ilahtuneina päätimme juosta Soukan kotilahden toista rantaa pitkin vastakkaiseen metsikköön, jossa kasvoi sinivuokkoja. Ojensimme kukat toiselle upseerille ja sama seremonia toistui. Tunnelma oli korkeimmillaan, kun yht´äkkiä rannasta juoksi sotilas ja hengästyneenä hän ilmoitti komendantille, että seurueen oli heti palattava Suomenlinnaan. Upseerien poissa ollessa oli suunniteltu kapinaa. Juhla keskeytettiin ja kovalla kiireellä juhlaväki palasi laivaan ja purjehti takaisin Suomenlinnaan. Keittiöön jäi hämmentynyt kokki apureineen, ja ulkoportaiden vieressä vartiossa seisseet sotilaat sekä tietysti koko komea puhallinorkesteri. Isoäitini keräsi sangollisen kerran puraistuja voileipiä, joita juhlaväki juhlan humussa oli heitellyt ympäriinsä. Eniten isoäitiäni suututti se, että vartijat, orkesterinjäsenet ja muu palvelusväki ei ollut saanut lainkaan ruokaa. Övergårdin kanat kuitenkin iloitsivat suuresti ihanista voileivistä ja kiitollisina munivat muutaman ylimääräisen munan.

Tätini Tyra ja hänen ystävänsä unelmoivat pitkään komeista upseereista!

Sen pituinen se.

Benita Åkerlund 2010



Entinen Bomba nyt museolaiva Satakunnan Museossa Porissa

Nykyiseltä nimeltään Santtu on v. 1894 Helsingin laivatelakalla rakennettu alus, kunnoltaan kohtalainen ja aikaisemmilta nimiltään Santahamina ja Bomba.

Bomba myytiin jo valmistumisvuonna Venäjän rannikkotykistölle kuljetusalukseksi Suomenlahden linnoituksiin. Vuonna 1918 itsenäistyneen maan hallitus takavarikoi aluksen ja luovutti sen Suomen laivastolle. Alus sai uuden nimen s/s Santahamina, ja se toimi kuljetusaluksena Helsingin ja sen läheisyydessä olevien laivastotukikohtien välillä.

Laivasto luopui s/s Santahaminasta joskus vuosien 1924-1927 välisenä aikana, jolloin se siirtyi Saimaalla toimineen Mikkelin Puutavaraosakeyhtiön aluskantaan. Vuonna 1938 aluksen nimi muuttuu ja s/s Santahaminasta tulee s/s Santtu, kun porilainen Werner Hacklin Oy hankkii sen omistukseensa. Reposaarella ja Mäntyluodossa aina 1970-luvulle asti palvellut Santtu toimi nimenomaan satamahinaajana.

Viimeisinä vuosina Reposaarella Santtu maalattiin vihreäksi rungoltaan, kansirakennelma ja komentosilta keltaisiksi ja piippu mustavalkoiseksi.
Talvisodan ja jatkosodan aikana sen tehtävät olivat osaksi sotilaallisia sen kulkiessa yöt ulkovartiossa päivän siviilipalvelun jälkeen. Santtu luovutettiin puolustusvoimien käyttöön vuosiksi 1945-1948 miinanraivaustehtäviin.

Hangon Hinaus Oy:n omistaja Heimo Saarinen osti vuonna 1971 Santun ja lahjoitti sen vuonna 1982 Porin kaupungille museolaivaksi.


Uutiset Espoo.fi

Espoolaisessa päiväkodissa koronavirusaltistus – noin 15 henkilöä karanteeniin

Helsingin ja Uudenmaan sairaanhoitopiirissä on todettu uusia koronavirustartuntoja. Yksi tartunnan saaneista on ollut...

Lue lisää »

Seniorineuvonta Nestorin ja aikuisten sosiaalipalvelujen puhelinajat muuttuvat 3.8.2020

Puhelinpalvelujen aukioloa pidennettiin keväällä koronavirustilanteen vuoksi. Nyt palaamme normaaleihin...

Lue lisää »

Espoo.fi kaavoitus

Uusi pääkatu käyttöön Finnoossa

Uuteen meri- ja metrokaupunginosaan Finnooseen ajaminen helpottuu, kun alueen kolmas pääkatu, Finnoonsilta, avataan...

Lue lisää »

Espoon vanhaa kaupungintaloa ei suojella

Espoon keskuksessa sijaitsevaa vanhaa kaupungintaloa ei suojella. Ympäristöministeriö on hylännyt valituksen, joka...

Lue lisää »

Uutiset Kotiseutuliitto.fi

Kenellä on oikeus kotiseutuun? -selvitys käynnistyy kyselyllä

Kotiseutuliitto toteuttaa syksyn 2020 aikana valtakunnallisen selvityksen kulttuurisesti moninaisesta...

Lue lisää »

Kotiseudulle-apurahat haettavissa elokuun ajan

Kotiseudulle-apurahat ovat elokuun ajan haettavissa osoitteessa www.bit.ly/Kotiseudulle. Hakulomake sulkeutuu...

Lue lisää »