web stats
diashow diashow diashow diashow diashow diashow diashow diashow diashow diashow diashow diashow
Soukka-seura ry - Sökö-sällskapet rf

Muualla verkossa

Jaa eteenpäin

Tapahtumakalenteri

Ma Ti Ke To Pe La Su
    1 2 3 4 5
6 7 8 9 10 11 12
13 14 15 16 17 18 19
20 21 22 23 24 25 26
27 28 29 30 31    
Tietotori

Suomenlinnan upseerien risteily Espoonlahdella 1909

Suomenlinnan upseerien risteily Espoonlahdella 1909

Keväällä 1909 Suomenlinnan venäläiset upseerit järjestivät risteilyn Espoonlahdelle. Oli kulunut 100 vuotta siitä kun Suomi oli liitetty osaksi Venäjää. Suomenlinnasta otettiin yhteyttä Kivenlahden kartanoon ja tiedusteltiin mahdollisuutta järjestää siellä illallinen tansseineen.  Kivenlahden kartanon isännöitsijä Albert Forsberg ei pystynyt järjestämään tätä - poikamies kun oli - vaan pyysi isoisääni Fredrik Söderströmiä huolehtimaan kutsuista. Isoäitini myöntyi ja niin juhlatilaisuus päätettiin järjestää Övergårdissa. Näin tätini Tyra Söderström kuvailee tapahtumaa minulle lähettämässään kirjeessä vuonna 1967 äitini 70-vuotissyntymäpäiväjuhlan jälkeisenä päivänä.
Oli kaunis toukokuun päivä. Komendantin laiva Bomba ankkuroi Klobbenin ulkopuolelle ja sitä seurasi kaksi muuta laivaa. Ensin soudettiin kokit ja ruoka maihin, sitten puhallinorkesteri, joka asettui soittamaan Övergårdin pihakoivujen alle. Ja sitten verkkaisesti astellen tulivat upseerit kauniine daameineen. Seurue asettui saliin ja niin juhlat alkoivat. Keittiöhenkilökunta kattoi ruokasaliin kauniin ”seisovan pöydän”, paljon pientä purtavaa ja hedelmiä ja juotavaa. Kokilla oli kuitenkin vaikeuksia! Talossa oli paljon nälkäisiä juhlavieraita ja liian vähän apuvoimia. Kokki pyysi ystävällisesti isoäitiäni Lydiaa auttamaan ja hänestä oli todella apua, sillä hän oli työskennellyt kylmäkköharjoittelijana hotelli Kämpissä. Vieraat nauttivat kauniista kevätillasta ja hyvästä ruoasta ja sitten tanssittiin. Minä ja ystäväni Ragnhild Lindroth seurasimme ihastuneina juhlan kulkua (olimme kymmenen vuotiaita) käsissämme valkovuokkoja. Eräs komea upseeri otti meiltä kukat, ojensi ne daamilleen ja suuteli hänen kättään. Meille hän antoi 25 kopeekkaa. Tästä suuresti ilahtuneina päätimme juosta Soukan kotilahden toista rantaa pitkin vastakkaiseen metsikköön, jossa kasvoi sinivuokkoja. Ojensimme kukat toiselle upseerille ja sama seremonia toistui. Tunnelma oli korkeimmillaan, kun yht´äkkiä rannasta juoksi sotilas ja hengästyneenä hän ilmoitti komendantille, että seurueen oli heti palattava Suomenlinnaan. Upseerien poissa ollessa oli suunniteltu kapinaa. Juhla keskeytettiin ja kovalla kiireellä juhlaväki palasi laivaan ja purjehti takaisin Suomenlinnaan. Keittiöön jäi hämmentynyt kokki apureineen, ja ulkoportaiden vieressä vartiossa seisseet sotilaat sekä tietysti koko komea puhallinorkesteri. Isoäitini keräsi sangollisen kerran puraistuja voileipiä, joita juhlaväki juhlan humussa oli heitellyt ympäriinsä. Eniten isoäitiäni suututti se, että vartijat, orkesterinjäsenet ja muu palvelusväki ei ollut saanut lainkaan ruokaa. Övergårdin kanat kuitenkin iloitsivat suuresti ihanista voileivistä ja kiitollisina munivat muutaman ylimääräisen munan.

Tätini Tyra ja hänen ystävänsä unelmoivat pitkään komeista upseereista!

Sen pituinen se.

Benita Åkerlund 2010



Entinen Bomba nyt museolaiva Satakunnan Museossa Porissa

Nykyiseltä nimeltään Santtu on v. 1894 Helsingin laivatelakalla rakennettu alus, kunnoltaan kohtalainen ja aikaisemmilta nimiltään Santahamina ja Bomba.

Bomba myytiin jo valmistumisvuonna Venäjän rannikkotykistölle kuljetusalukseksi Suomenlahden linnoituksiin. Vuonna 1918 itsenäistyneen maan hallitus takavarikoi aluksen ja luovutti sen Suomen laivastolle. Alus sai uuden nimen s/s Santahamina, ja se toimi kuljetusaluksena Helsingin ja sen läheisyydessä olevien laivastotukikohtien välillä.

Laivasto luopui s/s Santahaminasta joskus vuosien 1924-1927 välisenä aikana, jolloin se siirtyi Saimaalla toimineen Mikkelin Puutavaraosakeyhtiön aluskantaan. Vuonna 1938 aluksen nimi muuttuu ja s/s Santahaminasta tulee s/s Santtu, kun porilainen Werner Hacklin Oy hankkii sen omistukseensa. Reposaarella ja Mäntyluodossa aina 1970-luvulle asti palvellut Santtu toimi nimenomaan satamahinaajana.

Viimeisinä vuosina Reposaarella Santtu maalattiin vihreäksi rungoltaan, kansirakennelma ja komentosilta keltaisiksi ja piippu mustavalkoiseksi.
Talvisodan ja jatkosodan aikana sen tehtävät olivat osaksi sotilaallisia sen kulkiessa yöt ulkovartiossa päivän siviilipalvelun jälkeen. Santtu luovutettiin puolustusvoimien käyttöön vuosiksi 1945-1948 miinanraivaustehtäviin.

Hangon Hinaus Oy:n omistaja Heimo Saarinen osti vuonna 1971 Santun ja lahjoitti sen vuonna 1982 Porin kaupungille museolaivaksi.


Uutiset Espoo.fi

Pääkaupunkiseudun koronakoordinaatioryhmä puoltaa yleisötilaisuuksien lohkomisvaatimuksesta sekä kahden metrin turvaväleistä luopumista

Epidemiatilanne pääkaupunkiseudulla on kehittynyt kohti parempaa suuntaa, vaikka tartuntamäärät ja positiivisten...

Lue lisää »

Valtuusto jakoi luottamuspaikat

Valtuuston puheenjohtajaksi valittiin Henna Partanen (Vihr.) ja kaupunginhallituksen puheenjohtajaksi Henrik Vuornos...

Lue lisää »

Espoo.fi kaavoitus

ELY-keskus antoi oikaisukehotuksen Espoon valtuuston pohjois- ja keskiosien yleiskaavapäätöksestä  

Uudenmaan ELY-keskus on hakenut oikaisua pohjois- ja keskiosien yleiskaavan hyväksymispäätökseen. Valtuusto...

Lue lisää »

Finnoon keskuksen asemakaavoitus uudelleen työn alle – lintujen suojeluun vahvempi velvoitus

Toukokuussa kumoutunut asemakaava valmistellaan uudelleen syksyllä. Tavoitteena on saada kaava hyväksymiskäsittelyyn...

Lue lisää »

Uutiset Kotiseutuliitto.fi

Tasavallan presidentin 3.12.2021 myöntämät Kotiseutuneuvoksen arvonimet

Suomen Kotiseutuliitto onnittelee uusia kotiseutuneuvoksia, jotka ovat: Joenpolvi Pertti Lauri, ent. voimalaite- ja...

Lue lisää »

Kestävän korjaamisen polulla – verkkojulkaisu kestävästä korjaamisesta

Vanhan talon korjaaminen on ilmastoteko, joka säilyttää myös kulttuuriperintöä. Korjausklinikka-hankkeen...

Lue lisää »