web stats
diashow diashow diashow diashow diashow diashow diashow diashow diashow diashow diashow diashow
Soukka-seura ry - Sökö-sällskapet rf

Muualla verkossa

Jaa eteenpäin

Tapahtumakalenteri

Ma Ti Ke To Pe La Su
    1 2 3 4 5
6 7 8 9 10 11 12
13 14 15 16 17 18 19
20 21 22 23 24 25 26
27 28 29 30 31    
Tietotori

Muistoja lapsuuteni Klobbenilta

Muistoja lapsuuteni Klobbenilta
Kun tänään käymme uimassa Klobbenilla on vaikea ymmärtää, miltä maisema näytti ennen Soukan rakentamista. Klobbenille johti kaksi siltaa. Nimittäin siinä missä tänään on kioski oli silloin oma pieni saari. Kutsuimme sitä Pikku Klobbeniksi. Siinä oli Soukanlahden puolella sileä kallio, josta kahlasimme uimaan. Pohja oli aika mutainen,  mutta hieman ulompana oli ihana hiekkapohja. Lapsilla oli useimmiten  uimatossut ja suureksi suruksemme moni tossu jäi mutaan. Olihan odotettavissa toruja kotiin päästyämme.

Ensimmäisen sillan keskivaiheessa oli etelän puolella uimakoppi (kansilehden kuva), josta  puisia portaita pitkin päästiin pulahtamaan mereen. Kaislikkoon oli niitetty väylä, jotta olisi hyvä uida. Uskokaapa vaan, että vettä oli niin paljon että sillan alta pystyi soutamaan.  Kun tässä tietokoneeni ääressä palaan ajatuksissani vanhoihin tunnelmiin, tulee uimakopista mieleeni  Muumipeikon tarinoista kertomus siitä , miten peikko kävi syksyllä katsomassa  tyhjää koppia, ja miten yksinäiseltä ja hylätyltä se tuntui. Niin varmaan minunkin lapsuuteni uimakoppi oli  iloisten ihmisten lähdettyä talviteloilleen.
Pikku Klobbenilta vei toinen silta itse pääsaarelle. Kallion korkeimmalla kohdalla oli  silloinkin punainen mökki, ei kuitenkaan Purjehdusseuran vaan saarivartija Tesslövin tukipaikka. Klobbenin kärjessä  oli höyrylaivalaituri. Se oli silloisen rakennustavan mukainen  leveä ja  tanakka laituri uimakoppeineen . Me lapset pyöräilimme uimaan, ajoimme Miniaton  lehmuskujaa pitkin ohittaen  Tiisalan aidatun omenatarhan. Heitimme vaatteemme kalliolle ja juoksimme lujaa laituria pitkin laulaen ”Lambertwalkia”, laskimme kolmeen ja hyppäsimme veteen. Minulla oli koira karkeakarvainen terrieri Sessan, joka iloisesti juoksi peräämme ja niinikään hyppäsi veteen. Meidän piti varoa, ettei se innoissaan hypännyt niin että kynsillään raapi selkäämme.  Huulet sinisinä ja kylmästä täristen juoksimme uituamme rantaan ja lämmittelimme sileällä rantakalliolla, joka kuulemma on ”mustaa graniittia”. Eväinä meillä oli pullossa lämmintä teetä ja kotona leivottua hiivaleipää. Vaikka paljon on muuttunut kalliot ovat edelleen jäljellä yhtä sileinä kuin lapsuudessani.
Sodan aikana koululaisten  piti kerätä ”pinnoja”, joilla sitten sai joko pronssisen, hopeisen tai kultaisen ansiomerkin. Pinnoja sai mm. marjojen ja käpyjen poimimisesta, vadelmapensaiden lehtien keräämisestä ( niistä tehtiin teetä), pinnoja tuli myös  voikukan kuivatuista juurista ( niitä käytettiin korvikekahvin mausteena eli sikurina) sekä pyydetyistä kaloista. Ystäväni Irmelin kanssa innostuimme kalastamaan ja panimme katiskan Klobbenin ja Pikku Klobbenin väliseen kaislikkoon. Mutta kauhistus, kun nostimme katiskan siellä oli iso luikerteleva, kiiltävä tummanruskea otus. Luulimme sitä tietysti käärmeeksi. Hyppäsimme veneen penkeille ja huusimme täyttä kurkkua ja näin penkeillä seisten soudimme kotirantaan. Katiska ja tuo kauhea otus jäi veneeseen ja juoksimme kotiin. Äiti oli kaukaa kuullut meidän huutomme ja pelästyi kovasti ja niin hänkin juosten tuli meitä vastaan. Kun äiti sitten sanoi: ” Voi lapsikullat, olette saaneet katiskaanne mahtavan ankeriaan ja siitä saatte paljon pinnoja merkkejänne varten!” Meitä tietysti hieman nolotti, kun olimme luulleet sitä käärmeeksi, mutta toisaalta olimme kauhean ylpeitä erikoisesta saaliistamme ja huhu kiersi kylässä tästä tapahtumasta. Siirryimme kuitenkin tämän jälkeen tässä kalastusharrastuksessamme onkimiseen.

Voi niitä ihania lapsuuden kesiä Soukassa!
Benita Åkerlund  kesällä 2006

Uutiset Espoo.fi

Pääkaupunkiseudun koronakoordinaatioryhmä puoltaa yleisötilaisuuksien lohkomisvaatimuksesta sekä kahden metrin turvaväleistä luopumista

Epidemiatilanne pääkaupunkiseudulla on kehittynyt kohti parempaa suuntaa, vaikka tartuntamäärät ja positiivisten...

Lue lisää »

Valtuusto jakoi luottamuspaikat

Valtuuston puheenjohtajaksi valittiin Henna Partanen (Vihr.) ja kaupunginhallituksen puheenjohtajaksi Henrik Vuornos...

Lue lisää »

Espoo.fi kaavoitus

ELY-keskus antoi oikaisukehotuksen Espoon valtuuston pohjois- ja keskiosien yleiskaavapäätöksestä  

Uudenmaan ELY-keskus on hakenut oikaisua pohjois- ja keskiosien yleiskaavan hyväksymispäätökseen. Valtuusto...

Lue lisää »

Finnoon keskuksen asemakaavoitus uudelleen työn alle – lintujen suojeluun vahvempi velvoitus

Toukokuussa kumoutunut asemakaava valmistellaan uudelleen syksyllä. Tavoitteena on saada kaava hyväksymiskäsittelyyn...

Lue lisää »

Uutiset Kotiseutuliitto.fi

Tasavallan presidentin 3.12.2021 myöntämät Kotiseutuneuvoksen arvonimet

Suomen Kotiseutuliitto onnittelee uusia kotiseutuneuvoksia, jotka ovat: Joenpolvi Pertti Lauri, ent. voimalaite- ja...

Lue lisää »

Kestävän korjaamisen polulla – verkkojulkaisu kestävästä korjaamisesta

Vanhan talon korjaaminen on ilmastoteko, joka säilyttää myös kulttuuriperintöä. Korjausklinikka-hankkeen...

Lue lisää »