web stats
diashow diashow diashow diashow diashow diashow diashow diashow diashow diashow diashow diashow diashow diashow
Soukka-seura ry - Sökö-sällskapet rf

Muualla verkossa

Jaa eteenpäin

Tapahtumakalenteri

Ma Ti Ke To Pe La Su
      1 2 3 4
5 6 7 8 9 10 11
12 13 14 15 16 17 18
19 20 21 22 23 24 25
26 27 28 29 30 31  
Tietotori

Menneitä muistellen...

Menneitä muistellen...

Olen lueskellut äskettäin ilmestyneitä lehtiä “Sodan uutiset” ja väistämättä ajatukseni palaavat talvi- ja jatkosodan aikoihin. Nuo ajat tuntuvat jotenkin hyvin läheisiltä, mutta toisaalta, ajatellen aikamme  valtavaa kehitystä, kovin kaukaisilta.

Bussiliikenne Soukanniemeen alkoi hieman ennen kuin Jorvaksen-tie  valmistui n. vuonna 1937. Ennen valmistumista bussi kiersi Kauklahden kautta Helsinkiin ja sekin oli luksusta meille paikallisille asukkaille. Kun ensimmäisen kerran bussilla ajettiin uutta Lauttasaaren siltaa pelkäsin kuollakseni, että silta ei kestäisi. Mutta kestihän se! Sitten tuli talvisota ja bussiliikenne Soukkaan lopetettiin. Soukasta oli käveltävä Jorvaksentielle pilkkosen pimeässä, sillä silloinhan  ei saanut olla minkäänlaista valaistusta - ei edes taskulamppua. Kovissa pakkasissa sekä nenänpäätä, varpaita  että  käsiä paleli.

Joskus olimme onnekaita kun Öfvergårdin miehillä oli aikaa ajaa meidät hevosella Kivenlahden pysäkille. Sitten bussiliikenne alkoi taas vaikkakin vuoroja ajettiin hyvin harvakseen. Bensaa ei ollut, joten bussin takaosassa oli “puukaasupönttö”, joka antoi bussille puhtia kulkemiseen. Voitte arvata, että kulku oli hieman epävarmaa ja kun tulimme Soukan-pohjan kartanon eteen (silloinen Nedergård) joudimme kaikki ulos bussista ja kävelemään mäkeä ylös - kaikki muut paitsi ystävällinen Ivan Sokoloff, joka oli kovin “tanakka” eikä jaksanut kävellä tai emme voineet odottaa hänen hidasta puuskutustaan. Hän oli muuten Puropuiston kesäasukas ja hänen omenapuunsa ovat puistossa vieläkin.  Tie kulki siihen aikaan Soukanpohjan kartanon edestä kiemurrellen S-muotoisena mäkeä ylös. Varsinainen rasitus sekä bussille että matkustajille.
        
Jossakin vaiheessa jatkosodan aikana Miniatossa oli evakossa eräs pääesikunnan osasto. Jokunen “konttorityttö” asuikin meidän piharakennuksessamme ja olimme heidän kanssaan hyvissä väleissä. Pääesikunnalla oli kuorma-auto, jonka lavalle oli rakennettu varerista koppi ja sen sisällä puupenkkejä rivissä. Se sai lempinimen Negus. Me saimme kulkea Neguksella Helsinkiin. Tikkaita pitkin kiivettiin lavalle ja niin sitä sitten mentiin. Aamulla Helsinkiin ja iltapäivällä takaisin Soukkaan. Sekin merkitsi meille luksusta.
        
Kun olen lopettamassa tätä kirjoitelmaani näen että Soukanlahden pysäkeillä on yht´aikaa viisi bussia! Aikamoinen muutos! Mutta kivaa on muistella menneitä. Benita Åkerlund   

Uutiset Espoo.fi

Koronatartuntojen lisääntyminen kuormittaa tartunnanjäljitystä

Koronavirustartuntojen määrä Espoossa on kasvanut. Tartuntoja todetaan tällä hetkellä erityisesti nuorilla...

Lue lisää »

Koronarokotuksen tehosterokotuksen aikaistaminen on mahdollista

Voit aikaistaa tehosterokotuksen ajankohtaa aikaisintaan kahdeksan viikon päähän ensimmäisen koronarokotusannoksen...

Lue lisää »

Espoo.fi kaavoitus

Merkityksellisiä kesätöitä

Aleksi Kinnunen, Eveliina Kunnaton ja Hugo Leppäsyrjä miettivät kesätöissään Espoon...

Lue lisää »

Valtuusto hyväksyi Espoon pohjois- ja keskiosien yleiskaavan

Kaava mahdollistaa 40 000 uutta asukasta ja 7 000 uutta työpaikkaa Pohjois- ja Keski-Espooseen. Kaava-alue on...

Lue lisää »

Uutiset Kotiseutuliitto.fi

Ota käyttöön Kulttuuriperinnön keskustelukompassi!

Kulttuuriperinnön keskustelukompassi on työkalu yhteisöille kulttuuriperintöä käsitteleviin työpajoihin....

Lue lisää »

Vastaa HAMA-kyselyyn harvaan asutun maaseudun kulttuuritoiminnasta

Maa- ja metsätalousministeriön koordinoima harvaan asuttujen alueiden parlamentaarinen (HAMA) työryhmä kerää...

Lue lisää »