diashow diashow diashow diashow diashow diashow diashow diashow diashow diashow diashow diashow
Soukka-seura ry - Sökö-sällskapet rf

Muualla verkossa

Jaa eteenpäin

Tapahtumakalenteri

Ma Ti Ke To Pe La Su
            1
2 3 4 5 6 7 8
9 10 11 12 13 14 15
16 17 18 19 20 21 22
23 24 25 26 27 28 29
30            
Tietotori

Mielipide Kivenlahden metrokeskuksen kaavamuutoksesta

Espoon kaupunki
kaupungin kirjaamo
PL 1
02070 ESPOON KAUPUNKI

mielipide kaavamuutoksesta Kivenlahden metrokeskus, alue 412500

Soukka-seura ry, Sökö-sällskapet rf, sen johtokunta ja asiaa varten toiminut työryhmä, on huolellisesti perehtynyt asemakaavaan, ja lausuu siitä seuraavaa:
Kaavamuutos on kokonaan hylättävä, koska mm. se ei täytä Maankäyttö- ja rakennuslain 1 § ja 5 § esitettyjä perusvaatimuksia.
Brundtlandin komitean määrittelemä kestävä kehitys edellyttää ihmisen toiminnan vaikutusten selvittämisessä aikajänteen pidentämistä.  Ilmastonmuutos on yksi ihmiskuntaa ja koko maapallon ekosysteemiä koskevista suurimmista uhista. Ylikansalliset ja kansalliset sopimukset ja lait edellyttävät ilmastonmuutoksen hillintää mm. pienentämällä erittäin voimakkaasti ihmisen toiminnan hiilijalanjälkeä. Kaavamuutos ei lainkaan tue tätä tavoitetta. Kaavamuutoksen keskeisin sisältö on asutuksen voimakas tiivistäminen ja keskittäminen alueelle. Aalto Yliopiston tekemien tutkimusten mukaan Suomessa tiiviisti rakennetuilla alueilla ihmisen keskimääräinen ekvivalentti hiilijalanjälki on jopa kaksinkertainen väljästi rakennettuihin nähden. Kaavaselostuksessa esitetty kaavamuutoksen olennaisin syy, mikä on Länsimetron jatkeen käyttäjämäärän lisääminen, ei ole Maankäyttö- ja rakennuslain mukainen peruste kaavamuutokselle. Kaavamuutoksen sosiaaliset ja taloudelliset haittavaikutukset ovat suuret.
Perustelemme johtopäätöstä seuraavilla seikoilla:
Maankäyttö- ja rakennuslaki 5.2.1999/132 edellyttää edistettävän (1 §) mm. ekologisesti, sosiaalisesti ja taloudellisesti kestävää kehitystä.
Tiivistämisellä negatiiviset vaikutukset
Yhdyskuntarakenteen tiivistäminen ei tue ekotehokkaan kaupunkirakenteen muodostamista. Aalto Yliopiston tutkimuksesta selviää, että tiiviisti rakennetuilla kaupunkialueilla asuvat ihmiset tuottavat suuremman hiiliekvivalenttijäljen kuin väljemmillä kaupunkien laita-alueilla. Näin, vaikka tulokset normeerataan tulotasoilla. Tutkimuksessa on selvitetty sitä, kuinka suuret ilmastopäästöt uusien, vuosina 2003–2012 rakennettujen asuinrakennusten ja asuinalueiden asukkaat aiheuttavat. Nämä uudet alueet on jaettu tiiviytensä suhteen kolmeen eri kategoriaan, joita on vertailtu keskenään. Lisäksi uudet alueet on vielä rinnastettu vanhempiin vastaaviin alueisiin. Tarkastelussa on mukana kaikki Suomen kaupungit. Tulokset osoittivat, että kaikkein eniten ilmastopäästöjä aiheuttavat uusien, kaikkein tiiveimmin rakennettujen alueiden asukkaat, eli juuri he, joita nykypolitiikka ja tämäkin kaava ilmastonsuojelun nimissä lisää halajaa.
Tiivistämisen harha sai ilmeisesti alkunsa vuonna 1989 Peter Newmanin ja Jeffrey  Kenworthyn julkaisemasta kansainvälisestä suurtutkimuksesta. Julkaisussa he esittivät mm. eri kaupunkien liikennepolttoaineen kulutuksen per capita suhteessa asukastiheyteen. Monet arvovaltaiset tahot pitivät pian julkistuksen jälkeen tulosta nollatutkimuksena. Tutkijat olivat luoneet kaksi uutta muuttujaa, joista toisessa alkuperäinen varsinainen muuttuja oli kertoja ja toisessa jakaja. Kun sitten näitä kahta uutta muuttujaa verrataan toisiinsa, saadaan väistämättä hyperbelin kaltainen riippuvuus. Kyseessä ei kuitenkaan ole mikään matemaattinen korrelaatio vaan karkea matemaattinen virhe analyysissä. Tästä huolimatta tiivistämistä perustellaan yhä tällä kestämättömällä tuloksella, myös tässä asemakaavassa, ja vaikkapa VTT:n tekemässä raportissa Ekotehokkuuden arviointi ja lisääminen Helsingissä (2008).
Hyvät autotiet keskeisiä menestystekijöitä
Kauklahdenväylä on keskeinen ja koko seudun kehittymisen kannalta elintärkeä autotie. Ei ole mitään liikenteellisiä perusteita muuttaa sitä katualueeksi.
Pula työpaikoista, ei asukkaista
Kaupungin ylin johto on jatkuvasti vakuuttanut, että Länsimetro tuo alueelle runsaasti työpaikkarakentamista. Espoonlahden alueella vaje on nyt lähes 20000 työpaikkaa eikä asemakaavoissa ole olemassa varauksia tähän. Tässä asemakaavamuutoksessa lähtökohdan tulee olla vetovoimaisen työpaikkakeskittymän kaavoittaminen. Suur-Espoonlahden nykyinen asukasmäärä, vastaten keskisuurta suomalaista kaupunkia. on täysin riittävä kaikkien palvelujen toteuttamiseen.
Torneille ei sijaa eikä perusteita
Tornirakentaminen on vahvasti ristiriidassa hiilineutraalin yhteiskunnan tavoittelun kanssa. Torneille ei Suomessa ole olemassa mitään kestäviä perusteita. Rakentamiseen soveltuvaa vapaata maata on käytettävissä lähes rajattomasti, minkä puute on yleinen peruste tornirakentamiselle. Suomessa suuren osan vuotta aurinko paistaa matalalta, joten korkeiden rakennusten varjostava vaikutus yltää kauas. Mahdollisten tornien tulisi tämän takia sijaita kaukana toisistaan, jotta ne eivät varjostaisi tai peittäisi muiden talojen näkymiä. On täysin kiistämätön tosiasia, että korkeiden rakennusten rakentamiskustannukset neliömetriä kohden ovat jopa yli kaksinkertaiset matalaan rakentamiseen verrattuna. Torneja rakentamalla ei voida tuottaa edullisia hiilineutraaleja asuntoja, mikä on Espoon vision mukainen tavoite. Nykyään pilvenpiirtäjiä puolustetaan pitkälti kaupungin tiivistämisen argumentilla. Jotkut väittävät tornien olevan ekologisesti järkeviä ja ratkaisevan asuntopulan pääkaupunkiseudulla, mutta tämä väite ei pidä paikkaansa. Mitä korkeammalle mennään, sitä kalliimmaksi neliöt tulevat ja vastaavasti hiilijalanjälki kasvaa. Kerrostaloissa rakentamiskustannusten per neliö minimi saavutetaan, kun talossa on 8 kerrosta.
Liikkuminen muuttuu
Jo aivan lähitulevaisuudessa vallitsevin liikkumisväline tulee olemaan automaattisesti ohjautuvat sähkökäyttöiset pienet auton kaltaiset kulkuneuvot. Tässä kaavamuutoksessa tavoitteeksi on asetettu paljolti itäeurooppalaista ideologiaa mukaileva lopputulos, mikä ei onnistunut suunnitelmatalouksissakaan.
Autot maanpinnalle
Autojen paikoituksen sijoittaminen kallioon louhittuihin tiloihin tai pysäköintitaloihin nostaa hyvin huomattavasti asumiskuluja. Tämä on karkeasti ristiriidassa ekologisen ja hiilineutraalin yhteiskunnan tavoittelun kanssa. Edullisinta on rakentaa maantasoon ja kalleinta rakennuksen alle tai kallioluolaan. Eräässä tuoreessa selvityksessä tehtiin nettikysely muutamille rakennuttajille ja rakentajille. Kyselyyn vastanneiden mukaan yksi pysäköintipaikka on toteutettu halvimmillaan maan päälle 1 000 eurolla ja kalleimmillaan 6000 eurolla. Enimmillään yhden pysäköintipaikan rakentaminen on maksanut kallioluolaan toteutettuna peräti 70000 euroa. Myös pysäköintitalossa ja kellarissa yhden pysäköintipaikan kustannukset ovat kymmeniä tuhansia euroja. Halvimmillaan autopaikka pysäköintitalossa on kustantanut 15000 euroa.
Pienhiukkaset ja melu tappavat
On täysin kiistämätöntä, että pienhiukkaset ja melu vaarantavat ihmisten terveyden ja aiheuttavat runsaasti ennenaikaisia kuolemia, Suomessa tuhansia vuosittain. Tässä ollaan täysin piittaamattomia kaavoituslainsäädännön keskeisimmästä periaatteesta, joka on luoda viihtyisiä ja terveellisiä asuinympäristöjä. Erityisesti tavaraliikenne tulee nojautumaan vielä pitkään polttomoottoritekniikkaan. Polttonesteiden energiatiheys kun on erinomaisen suuri verrattuna kaikkiin muihin tiedossa oleviin ratkaisuihin. Länsiväylä ja muut vilkkaat tiet ja kadut tulevat siten olemaan melu- ja pienhiukkaslähteitä pitkälle tulevaisuuteen.
Helsingin tunnelimetrossa niin asemilla kuin metrovaunuissa ilman pienhiukkaspitoisuudet ovat jatkuvasti erittäin korkeita, samaa tasoa kuin ajoittain pahimmilla katukäytävillä. Sama tullee olemaan tilanne myös Länsimetron tunneleissa.

Espoossa 15.12.2015
Soukka-seura ry, Sökö-sällskapet rf
c/o Matti Viikari
Soukanniitty 15 B
02360 Espo

Uutiset Espoo.fi

Viherkalliontien varrelle suunnitteilla uusi päiväkoti

Kaupunkisuunnittelulautakunta hyväksyi 18.9.2019 Viherkallio eteläosan asemakaavamuutoksen. Muutoksen tavoitteena on...

Lue lisää »

Syyskuun henkilöstölehti Wieteri on ilmestynyt

Syyskuun Wieterin käsitellään aggressiivisen asiakkaan kohtaamista ja tutustutaan Talouspalvelujen työhön.

Lue lisää »

Espoo.fi kaavoitus

Viherkalliontien varrelle suunnitteilla uusi päiväkoti

Kaupunkisuunnittelulautakunta hyväksyi 18.9.2019 Viherkallio eteläosan asemakaavamuutoksen. Muutoksen tavoitteena on...

Lue lisää »

Länsikorkeen alue suojellaan kaavalla

Keskiviikkona 18.9.2019 Länsikorkeen asemakaavan muutos kuulutettiin lainvoimaiseksi. Kaava säilyttää Länsikorkeen...

Lue lisää »

Uutiset Kotiseutuliitto.fi

Maksuton eMuseo-koulutus Tampereella – ilmoittaudu mukaan

Tampereella järjestetään maksuton koulutus Suomen Kotiseutuliiton eMuseo-mobiiliopastepalvelusta tiistaina 12....

Lue lisää »

Arkimaisemat ja vesi maisemapäivän teemoina

Tuhansien järvien maassa vedellä on keskeinen osa asukkaiden arjessa. Valokuvakampanja kannustaa havainnoimaan vettä...

Lue lisää »