Tapahtumakalenteri
Mielipide Finnoo-Djupsundsbäckenin asemakaavaehdotuksesta
Espoon kaupunkisuunnittelulautakunta
kaupungin kirjaamo
PL 1
02070 ESPOON KAUPUNKI
Mielipide asemakaavaehdotuksesta Finnoo-Djupsundsbäcken, 441600
Soukka-seura ry, Sökö-sällskapet rf, sen johtokunta ja asiaa varten toiminut työryhmä, on huolellisesti perehtynyt asemakaavaehdotukseen, ja lausuu siitä mielipiteenään seuraavaa:
Ehdotus on kokonaan hylättävä, koska se ei täytä Maankäyttö- ja rakennuslain 1 § ja 5 § esitettyjä perusvaatimuksia.
Perustelemme johtopäätöstä seuraavilla seikoilla:
Maankäyttö- ja rakennuslaki 5.2.1999/132 edellyttää edistettävän (1 §) mm. ekologisesti ja taloudellisesti kestävää kehitystä.
Globaali ilmastonmuutos on kiistämätön tosiasia, ja ihmisen toiminta lienee sen suurin aiheuttaja. Ilmakehän hiilidioksidipitoisuus on nyt korkeimmillaan 15 miljoonaan vuoteen. Maapallon hiilidioksidipitoisuuden ja keskilämpötilan välillä on hyvin voimakas korrelaatio. Viimeksi kun hiilidioksidipitoisuus oli jatkuvasti samalla tasolla millä se on nyt, maapallon keskilämpötila oli 2,8 – 5,6 ºC korkeampi kuin nyt, ja merenpinta oli arviolta 22 – 36 metriä korkeammalla kuin tänään. Pohjoisilla merialueilla ei ollut
pysyvää jääpeitettä, ja Etelämantereella sekä Grönlannissa oli hyvin vähän jäätä.
Maapallon ilmastosysteemin aikavakio on satoja vuosia pitkä. Ilmakehän kasvihuonekaasujen, kuten hiilidioksidin, pitoisuuden viime vuosikymmeninä tapahtunut nopea nousu näkyy täysimääräisenä keskilämpötiloissa vasta satojen vuosien päästä. Jo nykyinen lämpeneminen sulattaa Grönlannin jäätiköitä nettona yli 250 km3 vuodessa. Jäästä ja lumesta vapaan alueen kasvu ja lämpötilan nousun myötä lisääntyvät maaperän ja merenpohjan metaanipäästöt voimistavat edelleen lämpötilan kohoamista. Ihmiskunnan keinot keskilämpötilan nousun pysäyttämiseksi tai edes hillitsemiseksi ovat toistaiseksi osoittautuneet täysin tehottomiksi. Merenpinnan nousupotentiaalia on paljon. Grönlannin jäätikön täysi sulaminen vastaa noin 7 m
merenpinnan nousua ja Antarktisen mannerjäätikön vastaavasti 57 m. Jos näin kävisi, mannerlaattojen, merien ja merenpohjan isostaattisen tasapainon palautuminen johtaisi kuitenkin geologisesti lyhyen ajan kuluessa mannerlaattojen kohoamiseen. Ihmisen historiaan suhteutettuna aika on hyvin pitkä, kymmeniä tai satoja tuhansia vuosia. Merenpinta kohoaa nyt noin 3 mm vuodessa. Erilaisten lämpenemiseen liittyvien ilmiöiden ja kytkentöjen vuoksi nousunopeus kasvaa tulevina vuosikymmeninä moninkertaiseksi.
Brundtlandin komitean määrittelemä kestävä kehitys edellyttää ihmisen toiminnan vaikutusten selvittämisessä aikajänteen pidentämistä. Asemakaavaehdotuksessa on täysin sivuutettu alueen nykyinen tulvaherkkyys ja riskien lisääntyminen merenpinnan nousun myötä. Milloin tahansa tällä paikalla merivesi voi nousta 3,5 m tasalle jos Itämeressä on muutoinkin vedenpinta korkealla ja syvä matalapaine etenee nopeana rintamana luoteesta. Tällöin lähes koko alue on veden vallassa ja monin paikoin asemakaavaehdotusta koskevalla alueella on vettä kaksi metriä paksulti. Myrskytuuli ja pesuvatiefekti yhdessä voivat olla tuhoisia alaville alueille tehdyille rakenteille. Kahdensadan vuoden kuluessa, mikä lienee lyhin tarkastelujakso tällaisia hyvin mittavia
uusia tiheästi rakennettuja alueita kaavoitettaessa, tulvariski yltänee jo 5 metrin tasolle. Asemakaavaehdotus on siten erittäin räikeästi ristiriidassa MRL 5 § kanssa ja osoittaa kaupunkisuunnittelulautakunnalta hyvin vakavaa piittaamattomuutta laista ja Espoon arvoista esittäessään tällaista kaavaa nähtäville.
Espoossa 28.5.2013
Soukka-seura ry, Sökö-sällskapet rf
c/o Matti Viikari
Soukanniitty 15 B
02360 Espoo
| ||