diashow diashow diashow diashow diashow diashow diashow diashow diashow diashow diashow diashow
Soukka-seura ry - Sökö-sällskapet rf

Muualla verkossa

Jaa eteenpäin

Tapahtumakalenteri

Ma Ti Ke To Pe La Su
            1
2 3 4 5 6 7 8
9 10 11 12 13 14 15
16 17 18 19 20 21 22
23 24 25 26 27 28 29
30            
Tietotori

Mielipide Sammalvuoren asemakaavaehdotuksesta

Espoon kaupunki, kaupunkisuunnittelulautakunta
Kaupungin kirjaamo
PL 1 02070 ESPOON KAUPUNKI

Mielipide asemakaavaehdotuksesta Sammalvuori, 421800

  • Asuntorakentamiseen tarkoitetut korttelit 42181 ja 42182 tulee poistaa
  • Työpaikkarakentamiseen tai julkisiin palveluihin tarkoitetut korttelit 42177, 42179 ja 42180 tulee poistaa.
  • Tyskaksenkaari tulee poistaa.
  • Rakennustehokkuuden tulee olla enintään 0,25.
Perustelut:

Viheralueet tulee säilyttää ainakin toistaiseksi viheralueina. Aluerakentamissopimuksen mukaan niiden tulee siirtyä kaupungin omistukseen.  Soukka-seura on monennessa yhteydessä todennut Espoonlahden suuralueen suurimman kaupunkirakenteen vinouman olevan työpaikkojen ja paikallisten palvelujen suuren vajeen. Tämä aiheuttaa puolestaan alueen asukkaiden suuren liikkumistarpeen, minkä kustannukset ovat vuosittain kymmeniä miljoonia euroja, ja myös liikenteen ekologinen jalanjälki on kestämättömän suuri. Kaupunki on joitain vuosia sitten kaavoittanut Espoonlahden alueen atraktiivisimman mutta vajaasti rakennetun työpaikka-alueen, Amiraalinmäen, tiiviiksi kerrostaloalueeksi.  Kaupunkirakennetta voidaan vielä jotenkin parantaa varaamalla kaikki Länsiväylä eteläpuolella melualueilla olevat rakentamattomat tai asuinrakentamiseen soveltumattomat alueet työpaikkarakentamiseen. Yksi tällainen on Mårtensbron koululta vapautunut alue. Moottoritein laita Sammalvuoren eteläreunassa on toistaiseksi jätettävä viheralueeksi ja se voidaan mahdollisesti tulevaisuudessa integroida osaksi muita työpaikka-alueita. Pelastuslaitokselle erinomaisesti sopiva paikka on rakentamaton alue Soukanväylän ja Espoonlahdentien risteyksen luoteispuolella. Tähän kaavailtu koulu olisi vastaavasti koululle paremmin sopivassa paikassa kun se sijoitetaan nykyisen pelastuslaitoksen tilalle. Sammalvuoren pientalokorttelit ovat suurimmaksi osaksi topografialtaan hyvin jyrkkärinteisiä. Tällaisilla alueilla rakennustehokkuuden tulee olla enintään 0,25 jotta pihojen kasvillisuudelle jäisi edes hiukan tilaa.

Mielipiteen yleiset perustelut

Kestävä kehitys ja ilmastonmuutos

Suomen rakennuslakia jo toistakymmentä vuotta sitten uudistettaessa lain 1. luvun 1 § lisättiin momentti "Alue on kaavoitettava tai sen käyttäminen muutoin suunniteltava luonnonvarojen ja ympäristön kestävää kehitystä tukevalla tavalla sen mukaan kuin tässä laissa säädetään".  Uudistetussa Maankäyttö- ja rakennuslaissa (5.2.1999/132) kestävä kehitys on sisällytetty lakiin vielä tarkemmin. Tämä kestävän kehityksen käsite on määritelty Yhdistyneiden kansakuntien (YK) asettaman komission raportissa Yhteinen tulevaisuutemme. Komissiota kutsutaan usein myös Brundtlandin komissioksi sen puheenjohtajana toimineen Norjan silloisen pääministerin mukaan. Suomessa hallitus antoi laaditun komiteamietinnön (1989:9) pohjalta eduskunnalle 30.10.1990 selonteon kestävään kehitykseen tähtäävistä toimista. Oleellisinta tässä on yhdyskuntasuunnittelun aikajänteen pidentäminen ja ihmisen tarpeiden sopeuttaminen luonnon harmoniaan. Teollistunut ihminen on rikkonut tätä harmoniaa peruuttamattomalla tavalla. Erityisen suuresti tähän on vaikuttanut fossiilisten polttoaineiden käyttö ja siitä johtuvat emissiot, mikä on mm. käynnistänyt globaalin ilmastonmuutoksen.

Globaali ilmastonmuutos lienee nyt suurin ihmiskunnan hyvinvointiin kohdistuva uhka. On arvioitu, että tämän vuosisadan aikana jopa 1000 miljoonaa ihmistä joutuu pysyvästi muuttamaan asuinsijoiltaan ilmastonmuutoksen ja luonnon sietokyvyn ylittävän ihmiskunnan toiminnan vuoksi. Rion ympäristökokouksessa 1992 hahmoteltiin toimia joilla ilmastonmuutosta voitaisiin hillitä. Suomi on sitoutunut vähentämään ns. kasvihuonekaasujen päästöjä Rion sopimuksen mukaisesti. Toistaiseksi niin Suomessa kuin lähes kaikissa muissakin maissa emissioiden määrä on kasvanut entisellä ellei peräti kiihtyvällä vauhdilla, ja lisäksi hiilidioksidinielujen teho on pienentynyt.

IPCC paneelit vuonna 2001 ja 2007 (YK:n UNEP JA WMO alullepanijoina), mihin osallistui satoja maailman johtavia alan tiedemiehiä, totesi raporteissaan tässä hyvin voimakkaasti yksinkertaistettuna mm. seuraavaa:

Maapallon ilmaston lämpeneminen, ns. kasvihuoneilmiön voimistuminen johtuu teollistuneen ihmisen toimista.
Ilmakehän hiilidioksidipitoisuus on noussut 31 % vuodesta 1750. Nykyistä pitoisuutta suurempaa ei ole ollut maapallolla 420000 vuoteen eikä mitä ilmeisimmin myöskään 20 miljoonaan vuoteen. Nykyinen hiilidioksidipitoisuuden kasvunopeus on suurin viimeiseen 20000 vuoteen.
Noin 75 % ihmiskunnan aiheuttamista hiilidioksidin emissioista syntyy fossiilisten polttoaineiden käytöstä ja lähes kaikki loput metsien hävittämisestä.
Tämän vuosisadan aikana maapallon keskimääräinen lämpötila voi kohota jopa 5,8 ºC.
Meren pinta voi nousta tämän vuosisadan aikana jopa 0,8 m.
Ns. kasvihuonekaasujen (joista tärkeimmät ovat hiilidioksidi ja metaani) pitoisuuden kasvun pysähdyttyä ilmaston lämpeneminen ja merenpinnan nousu jatkuu vielä vuosisatoja. Pahimmillaan nousu voi olla lähes 7 m muutaman seuraavan vuosisadan aikana.

EU on pakottamassa jäsenmaat vähentämään ns. kasvihuonekaasujen päästöjä ehkä 75 % vuoteen 2050 mennessä ja yksipuolisesti riippumatta muusta maailmasta 20 % vuoteen 2030 mennessä.

Liikkumistarpeen vähentäminen

Espoonlahtelaiset joutuvat maksamaan vuosittain noin 50 miljoonaa euroa tasapainottoman kaupunkirakenteen pakottamasta liikkumistarpeesta! Edes yleiskaava ei lupaa tähän mitään merkittävää parannusta.

Espoossa on viime vuosina liikennemäärä kasvanut vuosittain noin kuusi prosenttia, kun samaan aikaan väestönmäärä kasvanut 2 %. Ajoneuvoliikenteen haitat ovat ilmeiset. Näistä hyvin tunnetaan ja tunnustetaan mm. melu, ruuhkat, kulkemisrajoitteet, onnettomuusriskien lisääntyminen, hiilidioksidipäästöt ja väylien vaatimat suuret kustannukset sekä maan tarpeet. Huonommin tunnetaan melun moninaiset vaikutukset sekä erityisesti dieselmoottorien pakokaasuissa olevien pienhiukkasten negatiiviset terveysvaikutukset.

Niin henkilöauto- kuin julkista joukkoliikennetarvetta voidaan vähentää hyvällä kaupunkisuunnittelulla. Asuinalueet olisi sijoitettava viihtyisästi mutta kuitenkin lähelle työpaikkoja ja palveluja, jotta mm. työ-, koulu- ja asiointimatkat lyhenisivät. Suurin osa matkoista tulisi voida tehdä jalan tai polkupyörällä. Kevyen liikenteen väylien tulee olla meluttomia, esteettömiä, turvallisia ja kulkemaan houkuttelevia.

Kevyen liikenteen väylät ovat suomalaisten tärkein liikuntapaikka, joten niiden kunto ja kattavuus on ratkaisevan tärkeää arkiliikunnan edistämisessä. Opetusministeriö ja sosiaali- ja terveysministeriö ovat julkaisseet yhteisen katsauksen nimeltä Liikunta - hyvinvointipoliittinen mahdollisuus. Se sisältää mm. ehdotuksen, että valtioneuvoston pitäisi laatia uusi periaatepäätös terveysliikunnan edistämiseksi. Kuntien pitäisi mm. kaavoittaa liikuntaan kannustavia lähiympäristöjä. Tämä periaate on jo nykyisessä maankäyttö- ja rakennuslaissa, mutta se ei useinkaan toteudu. Espoonlahti on tästä malliesimerkki.

PLJ 2007 YVA-raportissa pidetään oletuksena autoliikenteen kasvun olevan vuosina 2007 - 2030 40 %, vaikka samaan aikaan pääkaupunkiseudun asukasmäärä kasvaa vain 22 % (s.17). Tämä osoittaa hampaatonta ja tavoitteetonta lähestymistapaa yhdyskunnan kehittämiseen. Tällaisilla lähtökohdilla on mahdoton saavuttaa EU:n asettamia tavoitteita fossiilisen energian kulutuksen vähentämisessä ja kasvihuonekaasujen emissioiden pienentämisessä.

Matkojen kulkutapajakauma ja suuntautuminen vuonna 2000 raportin sivulla 32 on esitetty hyvin puutteellisesti. Suuntautumiskuvio osoittaa kuitenkin selvästi seuraavat kolme suurinta suuntautumista kaikista matkoista:
koti – muu 50 %
koti – työ 24 %
koti - koulu 10 %
Erityisesti espoonlahtelaisten on matkustettava paljon, koska alueelta puuttuvat monet palvelut, työpaikat ja harrastustilat. Yleiskaavassa ei ole osoitettu niille edes riittäviä varauksia eikä mitään maankäytöllisiä reservejä, joista ne voidaan myöhemmin muodostaa.

Liikennemelu sekä liikenteen pienhiukkaset

Valtioneuvoston päätöksen mukaan mm. asumiseen käytettävillä alueilla, taajamien virkistysalueilla sekä hoito- ja oppilaitoksia palvelevilla alueilla melutaso ei saa ylittää päiväsaikaan 55 dB (Laeq). Yöllä uusilla asuntoalueilla yläraja on 45 dB. Tämä noudattaa YK:n terveysjärjestön antamia rajoja. Monissa tutkimuksissa on osoitettu näidenkin rajojen alle jäävän melun aiheuttavan haittoja suurelle osalle ihmisistä. Melun aiheuttamiin terveysriskeihin luetaan tällä hetkellä yleisesti kuulon huonontuminen ja tinnitus, unihäiriöt kaikkine vaikutuksineen ihmisen psyykkiseen ja fyysiseen terveyteen, stressihormonien erityksen lisääntyminen sekä vaikutukset sosiaaliseen käyttäytymiseen, koulusuoritukseen ja puhekommunikaatioon. Melu heikentää immuunijärjestelmää ja nostaa sydän- ja verenpainetautien riskiä.
Espoossa asuu nyt arviolta yli 25000 ihmistä tieliikennemelualueella. On arvioitu, että noin 4000 kuntalaista voidaan suojata melulta kohtuullisin kustannuksin. Melun torjunta on tullut Espoossa maksamaan vuoteen 1996 mennessä n. 3700 € suojattua asukasta kohti. Nämä ensimmäiset suojaukset on tehty sellaisilla paikoilla missä hyöty suhteessa kustannuksiin on ollut suurin. Yleisen periaatteen tulee Espoossa olla, että nykyisille eikä liikenteen ja väylästön muuttuessa tulevillekaan melualueille osoiteta päätöksessä mainittua käyttöä.

Espoossa kaukana suurista liikenneväylistä (Saunalahdessa) on ilmassa 10000–40000 pienhiukkasta per cm3. Vilkkaasti liikennöidyllä tiellä määrä on yli milj. pienhiukkasta kuutiosenttimetrissä, siis noin sata kertaa enemmän. Metrossa ja sen maan alla olevissa asemissa määrä on vieläkin suurempi. Espoonlahden alueen läpi menee Suomen vilkkain moottoritie, Länsiväylä. Liikenteen aiheuttamilla pienhiukkasilla on kaksi vallitsevaa kokoluokkaa. Pienimmät syntyvät polttomoottoreissa, erityisesti dieselmoottoreissa, ja suuremmat pienhiukkaset renkaista ja tiestä. Pienimpien hiukkasten negatiivinen terveysvaikutus on tunnetusti suurin. Ne menevät syvälle hengityselimiin ja sitä kautta kehoon. Erityisesti lapsilla syntyvät vauriot ovat parantumattomia. Suomessa kuolee viimeisimpien arvioiden mukaan vuosittain 1200–1300 ihmistä ennenaikaisesti ilman pienhiukkasten vuoksi. Kuolleiden määrä on siis noin kolminkertainen liikenneonnettomuuksissa kuoleviin nähden. Tyypillisiä seuraamuksia ovat mm. astma, Parkinsonin tauti, Alzheimerin tauti sekä sydän- ja verisuonitaudit. Lapsilla tyypillistä on alhainen syntymäpaino, astma ja keuhkoputken tulehdus. Vilkkaan tien pienhiukkasvaikutus näkyy YTV:n tutkimuksen mukaan noin 300 metrin etäisyydelle, esim. USA:ssa negatiivisen terveysvaikutuksen on havaittu yltävän 500 metriin asti.
Liikenteen melu ja pienhiukkaset ovat samasta lähteestä peräisin ja ne myös leviävät karkeasti ottaen samalla tavalla. Erona on ainakin se, että meluesteet eivät rajoita pienhiukkasten leviämistä samalla teholla kuin melua ja pienhiukkaset ovat tappavampia.

Espoossa 9.10.2012

Soukka-seura ry, Sökö-sällskapet rf
c/o Matti Viikari
Soukanniitty 15 B
02360 Espoo

Uutiset Espoo.fi

Viherkalliontien varrelle suunnitteilla uusi päiväkoti

Kaupunkisuunnittelulautakunta hyväksyi 18.9.2019 Viherkallio eteläosan asemakaavamuutoksen. Muutoksen tavoitteena on...

Lue lisää »

Syyskuun henkilöstölehti Wieteri on ilmestynyt

Syyskuun Wieterin käsitellään aggressiivisen asiakkaan kohtaamista ja tutustutaan Talouspalvelujen työhön.

Lue lisää »

Espoo.fi kaavoitus

Viherkalliontien varrelle suunnitteilla uusi päiväkoti

Kaupunkisuunnittelulautakunta hyväksyi 18.9.2019 Viherkallio eteläosan asemakaavamuutoksen. Muutoksen tavoitteena on...

Lue lisää »

Länsikorkeen alue suojellaan kaavalla

Keskiviikkona 18.9.2019 Länsikorkeen asemakaavan muutos kuulutettiin lainvoimaiseksi. Kaava säilyttää Länsikorkeen...

Lue lisää »

Uutiset Kotiseutuliitto.fi

Maksuton eMuseo-koulutus Tampereella – ilmoittaudu mukaan

Tampereella järjestetään maksuton koulutus Suomen Kotiseutuliiton eMuseo-mobiiliopastepalvelusta tiistaina 12....

Lue lisää »

Arkimaisemat ja vesi maisemapäivän teemoina

Tuhansien järvien maassa vedellä on keskeinen osa asukkaiden arjessa. Valokuvakampanja kannustaa havainnoimaan vettä...

Lue lisää »