diashow diashow diashow diashow diashow diashow diashow diashow diashow diashow diashow diashow
Soukka-seura ry - Sökö-sällskapet rf

Muualla verkossa

Jaa eteenpäin

Tapahtumakalenteri

Ma Ti Ke To Pe La Su
1 2 3 4 5 6 7
8 9 10 11 12 13 14
15 16 17 18 19 20 21
22 23 24 25 26 27 28
29 30          
Tietotori

Palstaviljelyalueiden vuokrasopimuksen jatkaminen Soukassa ja Kaitaalla

Espoon kaupunki
tonttipäällikkö Jussi Eerolainen
tonttiasiamies Eero Haataja

Asia: Palstaviljelyalueiden vuokrasopimuksen jatkaminen Soukassa ja Kaitaalla

Soukka-seura ry, Sökö-sällskapet rf on monen vuosikymmenen ajan tarjonnut jäsenilleen puutarhapalstatoimintaa. Seuran palstoilla ahertaa nyt noin 300 palstaviljelijää, ja siten se on suurin espoolainen palstavil-jelyjä tarjoava yhdistys. Vuosikymmenien kokemuksella palstaviljelyn organisoinnin käytännöt ovat muuttuneet hyvin tehokkaiksi ja viljelijöille attraktiivisiksi. Seuran palstoille on jatkuvaa jonoa, mm. kaupungissa muilla alueilla olevilta palsta-alueilta. Jonotus toimii periaatteella pisimpään jonottanut saa ensin valita mieleisensä vapaista palstoista. Seura pitää palstaviljelyä hyvin kannatettavana toimintana. Se tarjoaa kaikille soukkalaisille ja Soukassa vieraileville silmänruokaa, kun hyvin hoidetut palstat kaunistavat maisemaa. Tässä on huomattava, että kaikki nyt käytössä olevat palstapellot ovat vanhoja kulttuurialueita joita on viljelty vuosisatoja. Soukan lähiön syntymisen aikoihin ne siirtyivät rakennusliikkeiden tai kaupungin omistukseen ja pusikoituivat tai metsittyivät. Seuran vuokrattua pellot ovat ne taas palautettu niiden vanhaan kulttuurikäyttöön.

Palstalla puuhailu on monille ihmisille erinomaista fyysistä ja henkistä terapiaa ja se on myös erittäin tehokas keino juurruttaa ja kotouttaa ihmisiä kotiseutuun. Viljelijöiden joukossa on useita kymmeniä etnisesti muita kuin suomalaisia. Heille yksi palstaviljelyn funktio on saada pellosta satoa omaan ruokakulttuuriin kuluvista kasveista.

Soukka-seuran tapa tuottaa mahdollisuudet palstaviljelyyn ovat viljelijöille ja kaupungille erittäin edulliset, koska kaikki seuran toimihenkilöt toimivat palkatta ja vapaaehtoisesti ja seura maksaa kaupungille vuokraa pelloista. Seuran mielestä kaupungin tulisi luovuttaa kaikki olemassa olevat palstaviljelyalueet paikallisten yhdistysten hallinnoitaviksi. Käsityksemme mukaan kaupungin omilla palsta-alueilla palstaviljelijöiltä kerä-tyillä maksuilla ei kateta muutamaa prosenttia enempää toiminnasta johtuvista kokonaiskustannuksista, loput katetaan verotuloilla.

Soukka-seura ry:n johtokunta on huolellisesti perehtynyt asiaan §457/2011, 6609/12.07.00/2011, Palstaviljelyalueiden vuokrasopimuksen jatkaminen Soukassa ja Kaitaalla, Soukka-seura ry. Johtokunta esittää seuraaviin kursiivilla kirjasimella korostutettuihin sopimusehtoihin muutoksia:

Muut sopimusehdot

4. Maanparannusaineeksi tarkoitettuja lantakasoja ei saa säilyttää alueella kahta viikkoa pitempään.

Soukka-seuran puutarhaviljelijät pyrkivät pääsääntöisesti viljelemään palstojaan hyvin luon-nonmukaisesti. Tämän helpottamiseksi seura on tuonut alueelle Siilinjärven kaivokselta Ke-miran, nyttemmin Yaran, Bio-Apatit jauhetta, mikä on kiillemineraalien (esim. flogobiitin ja biotiitin) sekä fosforimineraali apatiitin mekaaninen seos. Tämä tuote on hyväksytty luon-nonmukaisen viljelyn maanparannusaineeksi.  Tässä hitaasti vaikuttavassa maanparannusai-neessa on neutralointikyky 18 %, nopea neutralointikyky 2 %, ja ravinnesisältö: kalium (hap-poliukoinen) 4 %, fosfori 2 %, magnesium 8 % ja kalsium 11 % sekä jonkin verran hivenravin-teita. Tuote ei ole vesiliukoinen kuten väkilannoitteet eikä siinä ole lainkaan typpeä, mikä on yksi keskeinen kasvien kasvuun vaikuttava aine.  

Typen saannin turvaamiseksi seura on tuottanut pelloille hevosenlantaturvetta. Tämä on yli 90 % kasvuturvetta ja loput hevosenlantaa sekä heiniä ja olkia. Tämän turvelannan helppoliukoisen typen määrä on vähäinen, sitä on sekä turpeessa että hevosenlannassa mutta molemmissa vähän. On huomattava, että hevoset syövät pääasiassa korsirehua, jonka typpipitoisuus on sinällään pieni. Monille muille eläimille syötetään valkuaisrehua, ja sen myötä myös niiden lannassa on runsaammin typpeä.  Turvehevosenlannan keskeisin funktio on savisen pellon muuttaminen hiljalleen humuspitoiseksi puutarhamaaksi. Tällainen maaperä pidättää vettä ja ravinteita selkeästi paremmin kuin kova savimaa ja on valtavasti helpommin viljeltävää. Lisäksi orgaaninen maa-aines lisää suunnattomasti maaperän pieneliöiden määrää, millä on ratkaiseva merkitys puutarhaviljelylle ja maan viljavuudelle.

Karjanlannan käyttöä säädellään mm. nitraattidirektiivissä. Valtioneuvoston asetus maataloudesta peräisin olevien nitraattien vesiin pääsyn rajoittamisesta tuli voimaan 15.11.2000. Asetuksella pannaan täytäntöön EU:n nitraattidirektiivin vaatimukset Suomessa. Nitraattiasetuksen 3 §:n mukaan karjanlannan varastoinnissa ja käytössä noudatetaan, sen lisäksi mitä 4-6 §:ssä säädetään, liitettä 1. Mainitussa liitteessä annetaan määräykset lannan ns. kaukovarastoinnista patterissa. Liitteen 1 mukaan työteknisistä ja hygieenisistä syistä kuivikelantaa voidaan olosuhteiden niin vaatiessa varastoida muualla kuin kotieläinsuojien yhteydessä olevassa lantalassa.  Liitteessä 1 annetaan lisäksi määräyksiä mm. lannan patteroinnista sekä määräykset lantapatterien sijoittamisesta, perustamisesta, peittämisestä ja levittämisestä.

Nitraattiasetuksen liitteen 3 lannan varastointia koskevien suositusten mukaan lantaa voidaan varastoida toissijaisesti patterissa. Patterivarastoinnissa tulisi pyrkiä patterin mahdollisimman suureen kuiva-ainepitoisuuteen.  Patteroitu lanta tulee luonnonmukaisessa viljelyssä käyttää seuraavan kasvukauden loppuun mennessä, siis noin puolentoista vuoden aikana.

Soukka-seuran patterivarastointi täyttää kiistatta kaikki asetuksen vaatimukset. Kuiva-ainepitoisuus on erittäin korkea, jopa koko vuoden sademäärä sitoutuu lantapatteriin. Pattereiden alla on lisäksi muovikalvo mikä estää muutenkin valumat. Lisäksi pattereita peitetään tarvittaessa. Lantapattereita on pidetty vuodesta toiseen samoilla paikoilla. Pattereiden ym-päristössä ei kasvullisuudessa ole havaittavissa minkäänlaista rehevöitymistä, mikä paljastaisi typen leviämisen kasasta ympäristöön. Käsityksemme mukaan turvelantapattereista ei voi aiheutua minkäänlaista esteettistä haittaa. Työteknisten syiden vuoksi patterit on perustettu pääasiassa talvella. Vain routaisen maan aikaan maaperä mahdollistaa kuorma-auton tuovan 20 m3 turvelantalastin pellolle ja vain talviaikaan turvelantaa ylipäätään syntyy, kesällä hevoset ovat suurimmaksi osaksi laitumilla mistä lantaa ei kerätä. Toiminta on logistisesti suoraviivasta, tallin pihasta täyttynyt siirtolava kipataan pelolle patteriin, ilman ylimääräisiä kuormauksia ja kuljetuksia. Lantaa voidaan käyttää viljelypalstoilla lähinnä vain aikaisin keväällä tai myöhään syksyllä.

Seura on hankkinut hevosenlantaturvetta tarpeen mukaisesti ja riittävästi. Ylivuotiseksi lantaturvetta on jäänyt vain mitättömän pieniä määriä jos mitään. Seura ei näe mitään järjellistä syytä lyhentää lantapatterien varastointiaikaa siitä mitä asetuksessa sanotaan. Kohta 4. kaupungin esittämässä muodossa käytännössä estää kokonaan hevosenlantaturpeen tuomisen palstapelloille ja sitä myötä myös luonnonmukaisen viljelyn. Vaihtoehdoksi jäisi silloin lähin-nä väkilannoitteiden käyttö kasvien typen saannin turvaamiseksi. Näiden vesiliukoisten lannoitteiden huuhtoutumisriski vesistöihin ja pohjaveteen on suuri.
 
Ehdotamme, että kohta 4. muutetaan vastaamaan nitraattidirektiivin ja siihen liittyvien asetusten mukaiseen muotoon seuraavaksi:

4. Maanparannusaineeksi tarkoitettuja turvelantakasoja ei saa säilyttää alueella seuraavan kasvukauden loppua pitempään.

8. Alueella ei sallita häiritseviä rakennelmia, kuten korkeita työkalulaatikoita, aitoja, huonekaluja tai kasvihuoneita.

Kaupungin puutarhapalsta-asioita hoitavat virkamiehet ovat katselmuksissa pitäneet puutar-hatuoleja, -pöytiä ja aurinko/sadevarjoja palsta-alueille sopimattomina kalusteina.

Monet seuran puutarhaviljelijät ovat iäkkäitä, vanhimmat noin 90 vuotiaita. Eräät viljelijät tulevat palstapelolle rollaattorin kanssa ja kulkevat kävelykeppeihin tukeutuen omalle palstalleen. On huomattava, että heillä maksimaalinen kulkunopeus on alle 2 km tunnissa.  Eivät he voi sadekuuron sattuessa juosta kotiin sateensuojaan.  Palstalla valmiina oleva sateen ja auringonsuoja mahdollistaa myös heille palstalla puuhailun.  Puutarhatyötä tehdään usein rasittavassa asennossa, joten myös hyväkuntoisten on syytä välillä levätä ja verrytellä jäseniään.  Monille, erityisesti maahanmuuttajataustaisille perheille ja eläkkeellä oleville, puutarhapalstalla oleskelu on osa pitempää päiväohjelmaa sisältäen myös eväiden nauttimisen tai jopa retkiruuan valmistamisen paikan päällä. Soukka-seuran mielestä tämä on jopa tavoiteltavaa. Seura ei näe palsta-alueille tarkoituksenmukaisissa puutarhakalusteissa mitään tuomittavaa.

Seuran mielestä sopimuksen erityisehto 8. huonekalujen osalta, sellaisena kuin katselmuksessa mukana olleet virkamiehet sen ovat tulkinneet, on erityisryhmiä, kuten vanhuksia, liikuntarajoitteisia ja maahanmuuttajia syrjivä.

Monet aivan tavalliset ja perinteiset puutarhakasvit, kuten esim. vadelma, kasvavat hentoina ja niin korkeiksi että niitä on tuettava. Puutarhavadelman viljelyssä käytetään erilaisia aitaratkaisuja. Yleensä aita on 160-180 cm korkea. Keväällä versot latvotaan noin 200 cm korkeudelta ja kesän aikana ne kasvattavat marjoja tuottavia versoja puolisen metriä tätä korkeammalle. Useimpia puutarhavadelmalajikkeita ei voi kasvattaa tukematta. Tuulet, sateet ja marjojen paino kaataa varret ja sato pilaantuu.

Puutarhaviljelyssä aitoja tarvitaan lisäksi suojaamaan kasveja eläimiltä. Tällaisia vahinkoa aiheuttavia eläimiä ovat mm. metsäkauriit, valkohäntäkauriit ja rusakot. Näiden eläinten aiheuttamat vahingot keskittyvät syksyyn ja talveen. Suoja-aidan tulee silloin olla riittävän korke-alla lumenpinnan yläpuolella jotta se voisi suojata kasvit. Kesän ajaksi useat viljelijät purkavat tällaiset verkkoaidat pois.

Katselmuksessa ollut virkamies esitti, että alueilla sallitaan enintään 60 cm korkeita aitoja ja rakenteita. Niissäkin luvallisia olisi muutama tyyppiratkaisu, jotka hän voisi suunnitella.

Seuran palstapellot ovat hyvin alavia, lähellä meren pinnan tasoa. Halla tuhoaa herkät kasvit alkukesästä tai syksyllä, mikäli kasveja ei ole suojattu. Monelle puutarhakasville rationaalisin suoja on kehikon varaan kiinnitetty muovikalvo.  Tällaisissa voidaan kasvattaa tavallisia perinteisiä puutarhakasveja kuten tomaatteja, kurkkuja, kurpitsoita kuten myös maahanmuuttajien eksoottisempia kasveja. Muovikatteen alla kasvuolosuhteet ovat muutenkin paremmat; kosteus ei karkaa kuten avomaalla, lämpötila on muovikalvon ansiosta päivällä avomaata korkeampi ja yöllä maaperän lämpö ei pääse vapaasti säteilemään avaruuteen. Katselmuksessa virkamiehet ovat pitäneet tällaisia kevyen rimakehikon varassa olevia muovikalvolla suojattuja rakenteita kasvihuoneina. EU:n lainsäädännössä sanalla kasvihuone on aivan toisenlainen merkitys.

Seuran mielestä kohdan 8. tulisi kuulua:

8. Alueella ei sallita palstaviljelyyn kuulumattomia tai esteettisesti kohtuuttomasti häirit-seviä rakennelmia.

11. Vuokranantaja on oikeutettu sopimussakkoon, mikäli vuokralainen rikkoo tämän sopimuksen ehtoja. Sopimussakkona sopimusehdon rikkomisesta peritään kolminkertainen vuosivuokra. Mikäli sopimusrikkomus on olennainen, voi vuokranantaja irtisanoa sopimuksen päättymään ennen vuokra-ajan päättymistä.

On mahdollista, että osapuolet ovat erimielisiä sopimuksen erityisehtojen käytännön tulkinnasta. Tällaisissa tilanteissa olisi hyvä saada riippumattoman molempien osapuolten hyväksymän asiantuntijan lausunto asiasta. Erityisehto 11. voisi kuulua näin:

11. Vuokranantaja on oikeutettu sopimussakkoon, mikäli vuokralainen rikkoo tämän so-pimuksen ehtoja. Mikäli osapuolet ovat erimielisiä rikkomuksesta, asiasta pyydetään lau-sunto molempien osapuolten hyväksymältä asiantuntijalta, jonka vuokralainen ehdottaa. Sopimussakkona sopimusehdon rikkomisesta peritään kolminkertainen vuosivuokra. Mikä-li sopimusrikkomus on olennainen, voi vuokranantaja irtisanoa sopimuksen päättymään ennen vuokra-ajan päättymistä.

Espoossa 22.2.2012

Soukka-seura ry


Uutiset Espoo.fi

Vammaisten ja vanhusten kuljetusten vaatimuksia mietittiin yhdessä asiakkaiden kanssa

Kulkukeskuksen valmistelu etenee: Kevään toisessa työpajassa 17.4. Espoon valtuustotalolla kehittäjäasiakkaat...

Lue lisää »

Special Open Stage on avaus kohti yhdenvertaisempaa nuorisotyötä

Special Open Stage tarjoaa erityisnuorille mahdollisuuden päästä esiintymään. Kaikenlaiset esiintymisen muodot,...

Lue lisää »

Espoo.fi kaavoitus

Keilaniemeen merellinen keskus

Keilaniemeen kehkeytyy ainutlaatuinen merellinen keskus. Metroaseman viereen merenrannan läheisyyteen tulee tyylikäs...

Lue lisää »

Espoo muuttaa kuulutuskäytäntöään

Espoon kaupungin kuulutuskäytäntöä on muutettu kaupunginjohtajan päätöksellä 18.3.2019. Muutos perustuu jo...

Lue lisää »

Uutiset Kotiseutuliitto.fi

Kotiseutuliiton hallitusohjelmatavoitteet uudelle eduskunnalle – vaikutetaan yhdessä!

Suomen Kotiseutuliitto laati viime talvena hallitusohjelmatavoitteet. Kun hallitusneuvottelut nyt käynnistyvät,...

Lue lisää »

Tuula Salo Europa Nostra Finlandin hallitukseen

Kirsi Moisander jatkaa puheenjohtajana Tuula Salo on valittu kulttuuriperintöjärjestö Europa Nostra Finlandin...

Lue lisää »