diashow diashow diashow diashow diashow diashow diashow diashow diashow diashow diashow diashow
Soukka-seura ry - Sökö-sällskapet rf

Muualla verkossa

Jaa eteenpäin

Tapahtumakalenteri

Ma Ti Ke To Pe La Su
            1
2 3 4 5 6 7 8
9 10 11 12 13 14 15
16 17 18 19 20 21 22
23 24 25 26 27 28 29
30            
Tietotori

Lausunto Espoonlahden keskustan kaavamuutoksesta


Espoonlahden keskus, Espoonlahden keskus II, Kipparinmäki ja Espoonlahden keskus, muutos, alue 410306, asemakaavan muutosluonnos

Soukka-seura on alueen ylivoimaisesti suurin kotiseutuyhdistys, jolla on yli 500 jäsentä. Jäsenistöä on laajalla alueella, eniten Soukassa, Kivenlahdessa ja Laurinlahdessa. Tämän kaavamuutoksen vaikutukset ulottuvat selkeästi koko Espoonlahden suuralueelle. Tästä huolimatta seuraa ei ole katsottu osalliseksi. Maankäyttö- ja rakennuslaissa edellytetään osallisten kuulemista ja kuuntelemista. Tässä on selkeästi toimittu määräysten vastaisesti rajaamalla Soukka-seura ry, Sökö-sällskapet rf osallisten joukon ulkopuolelle.


Kaupunginosakeskuksen kehittäminen

Mielestämme Espoonlahden keskustaa tulee vahvistaa suuralueen kaupunginosakeskuksena ja samanaikaisesti alueen muiden aluekeskusten peruspalvelujen tarjonta on taattava. Espoonlahden suuralueella tulee sijaita mm. hyvä valikoima erikoistavarakauppoja, kaupungin, valtion ja seurakunnan palveluja tarjoavat palvelupisteet, hyvät kirjastopalvelut sekä hyvät ulko- ja sisätilat kulttuuri- ja urheiluharrastuksia varten. Kauppakeskuksen laajentamisen suunnittelu ja sen palvelutarjonnan lisääminen on mielestämme sinänsä positiivinen asia.

Esitetty kaavamuutos on mielestämme pääasiassa suunniteltu kauppakeskuksen lyhytnäköisten hyötyjen maksimoimiseksi eikä siinä ole riittävästi huomioitu alueen ominaispiirteitä eikä aiemmin lähialueella tehtyjen maankäytön ratkaisujen seurauksia. Suunnitelmassa on niin vakavia puutteita, että sitä ei mielestämme voida pienin muutoksinkaan hyväksyä. Suunnittelu on mielestämme aloitettava alusta ja huomioitava paremmin alueen olosuhteet ja säädösten määräykset sekä tulevaisuuden vaatimukset.

Suunnitelmaa voidaan arvostella monista hyvin vakavista puutteista, joita ovat mm:

Ulappatorin nykyisen vain kymmenisen vuotta vanhan kauppakeskuksen purkaminen ja toimintojen siirtäminen kadun toiselle puolelle on käsittämätön lähtökohta suunnittelutyölle. Kestävä kehitys edellyttää rakennusten elinkaaren kasvattamista  vähintään viiteenkymmeneen vuoteen, joten tässä tulisi hyvin vakavana suunnitteluvaihtoehtona tutkia Ulappatorin nykyisiä rakennuksia hyödyntävää täydennysrakentamista.

Espoonlahden keskustan vetovoimaisuuden ja tasapainoisuuden lisääminen edellyttää erityisesti työpaikkatilojen lisäämistä, ei niiden tai niitä varten olevien varausten korvaamista asuntorakentamisella. Työpaikkarakentamisen nopea toteutuminen alueelle puolestaan edellyttää monia kaupunkisuunnitelunkin varassa olevia toimia, mm. selkeämpiä ja suoraviivaisempia liikenneratkaisuja niin moottoriajoneuvoille kuin kevyelle liikenteelle sekä riittävän suurten toisiaan tukevien alueiden muodostamista.

Suuri liikkumistarve ja sen seurauksena syntyvä liikenne aiheuttaa kiistattomasti vakavia haittoja. Tässä haittoja pääasiassa vain kasvatetaan ja uusiakin asukkaita sijoitettaisiin normien vastaisille alueille.

Tavoitteista yksi keskeisimmistä, kaupunkimainen viihtyisä ja korkealaatuinen keskusta-alue jää syntymättä ja Espoonlahdenkatu muuttunee vetoisaksi kylmäksi liikenneväyläksi.

Kulttuuritilojen tulee olla helposti saavutettavia myös liikuntarajoitteisille, ja niiden tulee antaa arkkitehtonisesti positiivisia elementtejä kaupunkikuvaan. Pysäköintitalon ylimmälle kannelle sijoitettuna tällaisten vaatimusten täyttäminen on liki mahdotonta.

Seuraavassa on eräitä keskeisiä tosiasioita ja perusteluja väitteidemme tueksi.

kaavamuutosesitys on osin kestävän kehityksen vastainen

Suomen rakennuslakia jo toistakymmentä vuotta sitten uudistettaessa lain 1. luvun 1 § lisättiin momentti "Alue on kaavoitettava tai sen käyttäminen muutoin suunniteltava luonnonvarojen ja ympäristön kestävää kehitystä tukevalla tavalla sen mukaan kuin tässä laissa säädetään". Tämä kestävän kehityksen käsite on määritelty Yhdistyneiden kansakuntien (YK) asettaman komission raportissa Yhteinen tulevaisuutemme. Komissiota kutsutaan usein myös Brundtlandin komissioksi sen puheenjohtajana toimineen Norjan silloisen pääministerin mukaan. Suomessa hallitus antoi laaditun komiteamietinnön (1989:9) pohjalta eduskunnalle 30.10.1990 selonteon kestävään kehitykseen tähtäävistä toimista. Oleellisinta tässä on yhdyskuntasuunnittelun aikajänteen pidentäminen ja ihmisen tarpeiden sopeuttaminen luonnon harmoniaan. Teollistunut ihminen on rikkonut tätä harmoniaa peruuttamattomalla tavalla. Erityisen suuresti tähän on vaikuttanut fossiilisten polttoaineiden käyttö ja siitä johtuvat emissiot, mikä on mm. käynnistänyt globaalin ilmastonmuutoksen. Teollistunut ihminen on polttanut jo nyt reilun sadan vuoden kuluessa hyvin huomattavan osan satojen miljoonien vuosien aikana maaperään sitoutuneesta hiilestä (mm. kivihiili, maaöljy, maakaasu).

Uudessa maankäyttölaissa tämä kestävän kehityksen periaate on määrätty kaiken toiminnan keskeisimmäksi vaatimukseksi. Kaavojen sisältövaatimuksissa on lisäksi tarkemmin määritelty eräistä minimivaatimuksista. Jo lain valmistelussa hallinto- ja perustuslakivaliokunnat totesivat lausunnoissaan, että alueiden käytön tavoitteet ohjaavat osaltaan kaavojen sisältövaatimuksia koskevien säännösten soveltamista yksittäisessä kaavaratkaisussa.

Kestävän kehityksen edistäminen ja biologisen monimuotoisuuden suojelu ja edistäminen asettavat merkittäviä vaatimuksia alueiden käytön suunnittelulle ja ohjaukselle, sillä vain kokonaisnäkemyksen avulla voidaan yhteiskuntaa kehittää positiiviseen suuntaan. Alueiden suunnittelu (kaavoitus) ja rakentaminen ulottavat vaikutuksensa pitkälle tulevaisuuteen, joten näiden vaikutusten ennakollinen selvittäminen ja arviointi nousevat entistä tärkeämpään asemaan. Tämä edellyttää tiedottamista ja todellisten osallistumiskeinojen turvaamista, osallisten kuulemista ja kuuntelemista S  jo suunnittelun alkuvaiheessa  S  jotta mahdollisiin epäkohtiin voidaan puuttua silloin, kun ne vielä ovat muutettavissa.

Globaali ilmastonmuutos   siihen on sopeuduttava ja sitä on torjuttava

Ilmastonmuutos on suurin ihmiskunnan hyvinvointiin kohdistuva uhka. Alan tutkijat kaikkialla maapallolla ovat erittäin yksimielisiä ihmiskunnan historian ajan nopeimman ja erittäin suuriin muutoksiin johtavan ilmastonmuutoksen olemassaolosta. YK:n asettama hallitustenvälinen ilmastopaneeli (IPCC ja sen tuhansista tiedemiehistä koostuva asiantuntijaryhmä) on mm. arvioinut, että  seuraavan sadan vuoden aikana jopa 1000 miljoonaa ihmistä joutuu pysyvästi muuttamaan asuinsijoiltaan ilmastonmuutoksen ja luonnon sietokyvyn ylittävän ihmiskunnan toiminnan vuoksi. Keskeiset muutokset tulevat olemaan globaalin keskilämpötilan nousu vuosisadan kuluessa jopa viidellä asteella, sademäärien suuret alueelliset muutokset ja merenpinnan nousu useita metrejä.  Rion ympäristökokouksessa 1992 hahmoteltiin toimia joilla ilmastonmuutosta voitaisiin hillitä. Suomi on sitoutunut vähentämään ns. kasvihuonekaasujen päästöjä Rion ja myöhemmin tehdyn Kioton sopimuksen mukaisesti.

Toistaiseksi niin Suomessa kuin lähes kaikissa muissakin maissa emissioiden määrä on kasvanut entisellä ellei peräti kiihtyvällä vauhdilla ja lisäksi hiilidioksidinielujen teho on pienentynyt. Kioton sopimuksen mukaan toimittaessa jo lähitulevaisuudessa muutaman vuosikymmenen kuluessa joudutaan keskimäärin vähentämään fossiilisten polttoaineiden käyttöä jopa 75 %. Tämä on erittäin ankara ja hyvin suuria kustannuksia vaativa vaatimus. Sitä ei voi saavuttaa jatkamalla espoolaista kestävän kehityksen kanssa ristiriidassa olevaa kaupunkisuunnittelua.

Liikkumistarpeen jatkuva kasvu kaupunkisuunnittelun syntisäkki

Liikkumistarve ja sen seurauksena syntyvä liikenne aiheuttaa hyvin huomattavat haitat. Näitä ovat mm. ajan haaskaantuminen, liikenneväylien suuri tilantarve, liikenneonnettomuuksissa tapahtuvat kuolemat ja loukkaantumiset, meluhaitat, pienhiukkasten emissiot ja kasvihuonekaasujen päästöt.

Pääkaupunkiseudulla mm. hiilidioksidipäästöistä noin neljännes ja typen oksidien päästöistä puolet tulee liikenteestä. Pienhiukkaset aiheuttanevat joka kolmannelle alueen asukkaalle terveydellisiä ongelmia ja alueella vuosittain mahdollisesti jopa 200 ennenaikaista kuolemaa. Näiden hiukkasten merkittävin lähde on liikenne ja siinä erityisesti  dieselmoottorikäyttöiset ajoneuvot. Poliisin tietoon tulee toistatuhatta henkilövahinkoihin johtanutta liikenneonnettomuutta ja näissä kuolee parikymmentä ihmistä. Espoossa yli 30000 ihmistä joutuu asumaan liikennemelualueilla (> 55 dBA). Tämä meluraja on sangen korkea, ja sen tasoinen melu aiheuttaa hyvin suurelle osalle ihmisistä selkeitä fysiologisia negatiivisia muutoksia ja epäviihtyvyyttä. Karkeasti ottaen liikenteestä johtuvien pienhiukkasten suurimat pitoisuudet seuraavat melunkin leviämistä, kuitenkin niin, että meluesteet eivät vaikuta pienhiukkasten pitoisuuteen yhtä paljoa vähentävästi kuin meluun. Erityisesti Espoonlahdessa tulevina vuosina liikennemelualueilla asumaan joutuvien määrä tulee kasvamaan huomattavan nopeasti.

Ajoneuvoliikenteen päästöt ovat hyvin merkittäviä. Niin henkilöauto- kuin julkista joukkoliikennetarvetta voidaan vähentää hyvällä kaupunkisuunnittelulla. Asuinalueet olisi sijoitettava viihtyisästi mutta kuitenkin lähelle työpaikkoja ja palveluja, jotta mm. työ-, koulu- ja asiointimatkat lyhenisivät. Suurin osa matkoista tulisi voida tehdä jalan tai  polkupyörällä. Tässä Espoossa ja erityisesti Espoonlahdessa on täydellisesti epäonnistuttu. Espoonlahden alueen nykyinen työpaikkaomavaraisuus on noin 40 % ja muukin palvelutarjonta on puutteellista. Tämän seurauksena pääliikenneväylä, Länsiväylä, on lähes yksisuuntaisessa käytössä. Ihmiset matkustavat aamulla itään töihin ja illalla länteen nukkumalähiöön ja illalla usein uudestaan edestakaisin palvelujen ja harrastusten pariin.

Espoossa liikenne on kasvanut vuosittain muutamia prosentteja nopeammin kuin asukasmäärä. Espoossa henkilöauto on ollut yleisin ja tulevaisuudessa tullee olemaan entistä vallitsevampi moottoroitu kulkuväline. Julkisen joukkoliikenteen osuus matkasuoritteista on jatkuvasti laskenut, ja se lienee nyt noin viidesosa. Kaikkien matkojen tarkoitusperän perusteella ostokset, asioinnit ja harrastukset ovat yleisimpiä, työmatkat toiseksi yleisimpiä ja muiden matkojen osuus on alle viidesosa kaikista. Kävellen ja polkupyörällä tehtyjen matkojen osuus kaikista matkakilometreistä on Espoossa häviävän pieni.

Varsin lähellä, esim. Kööpenhaminassa on tapahtunut jo yli vuosikymmenen ajan oikeansuuntaista kehitystä, vaikka vuosisatoja vanhalla maantieteellisesti pirstoutuneella kaupunkialueella tehtävä on ollut vaativa. Espoossa mahdollista päästä paljon parempaan, koska Espoon kaupunkirakennetta on tehty vasta vuosikymmeniä ja suorastaan neitseelliselle alueelle.

Espoonlahden suuralueella työpaikkaomavaraisuus on erittäin alhainen, vain n. 40 %. Se on matalin Espoon kaikista alueista. Koko kaupungissa omavaraisuus on nyt vajaa 90 % ja tavoitteeksi on asetettu täysi 100 %. Tasapainon saamiseksi tulisi Espoonlahdessa olla jo nyt n. 8800 työpaikkaa enemmän kuin on. Yleiskaavaluonnoksissa esitetyt Kivenlahden ja Martinsillan työpaikka-alueet tuonevat vain 2400 uutta työpaikkaa seuraavan 30 vuoden aikana. Määrän tulisi kuitenkin olla moninkertainen, kun samaan aikaan väestön määräkin lisääntyy. Alueen asemakaavoissa olevat vielä rakentamattomat reservit ovat nykyväestölläkin riittämättömät. Espoonlahden alueelle tulee osoittaa erilaisia työpaikka-alueita ainakin 20000 työpaikkaa varten, mikä vaatii maata vähintään 160 hehtaaria. Riittävää vapaata aluetta ei enää ole olemassa, vaan työpaikka-alueita on luotava myös muuttamalla alueiden käyttötarkoituksia.

Mielestämme Espoonlahden alueella on ehdottomasti lopultakin aloitettava korjaamaan vinoutunutta kaupunkirakennetta puhtaasta nukkumalähiöstä tasapainoiseksi kaupunginosaksi. Alueen väestö, joka määrältään vastaa keskikokoa suurempaa suomalaista kaupunkia, riittää sellaisenaan kaikkien keskeisten palvelujen kuormaksi. Alueella ei ole lainvoimaista yleiskaavaa. Tämän vuoksi kaikissa merkittävissä asemakaavoissa ja niiden muutoksissa, kuten tässä,  on tarkasteltava aluetta kokonaisuutena, jotta tavoite toteutuisi. Kaikkien näiden on oltava tarkoitusta tukevia, vaikka niitä tehtäisiinkin eriaikaisesti. Emme voi hyväksyä vinoutta vahvistavia toimia ilman vastaavaa toisaalla toteuttavaa korjaavaa tointa.

Suurin ja vaativin alueen tervehdyttämiseksi tehtävä toimi on osoittaa työpaikkarakentajia kiinnostaviin paikkoihin tarvittava rakennusoikeus ja saattaa alueet vetovoimaisiksi. Espoonlahden alueen paras työpaikkarakentamiseen sopiva alue, liikennemelun vaivaama Amiraalinmäki, on hiljattain muutettu työpaikka- ja virkistysalueesta pääosin erittäin tiiviiksi asuntorakentamisalueeksi ja tämän kaavan toteuttaminen on jo alkanut. Osa on vielä toteuttamatta, ja erityisesti tältä osin kaupungin tulisi tarkastella juuri hyväksyttyä kaava vielä uudestaan, mutta nyt kriittisesti ja ammattitaitoisesti. Kestävän maankäytön kannalta parhaita paikkoja ovat hyvien liikeyhteyksien varrella olevat liikennemelualueet. Tarve on varsin suuri, ja sen ratkaisemiseksi voidaan käyttää suunnittelun pohjaksi paikallisen yleiskaavatyöryhmän kaavamuistutukseen kirjaamia paikkoja:

• Suomenojan jo nykyisen kaava-alueen laajentaminen alueen eteläpuolella  oleville pelloille.
• Liikenteen häiriöistä kärsivä osa Martinmäen alueesta (Länsiväylän ja Soukanväylän välinen kulmaus) tulisi muuttaa työpaikka-alueeksi. Nykyisille asukkaille tulisi antaa etuosto-oikeus kaupungin tontteihin ja riittävä korvaus nykyisestä tontista/talosta. Näin Amiraalinmäen ja Martinmäen vierekkäiset työpaikka-alueet ruokkisivat vetovoimaisen työpaikka-alueen syntymistä.
 • Kivenlahti - Kauklahti alueelle työpaikkarakentamista melualueille.
• Kivenlahden teollisuusalueen vetovoiman lisääminen - työpaikoille on vielä tilaa, jos kysyntää on.
• Ympäristöä vähän häiritsevää teollisuutta Kauklahden väylän varteen. Liikennettä voidaan syöttää esim. Kauklahden radan avulla
• Toimistotyöpaikkoja myös Länsiväylän / Kivenlahdenkadun /Maininkitien kulmauksen tuntumaan.
• Sammalvuoren liikennemelualueelle mikäli muualta ei löydetä riittävästi työpaikkarakentamismaata (osa työryhmästä vastusti  rakentamista joka tapauksessa).

Työpaikka-alueille ei asuntoja

Espoonlahden suuralueen työpaikkaomavaraisuus on nostettava kaavoissa mahdollisimman pian yli 100 %:iin siten, että alueet kiinnostavat rakentajia.  Olemme erittäin huolestuneina panneet merkille, että jatkuvasti valmistuu suuriakin kaavoja, joissa tämä alueen vakavin vinouma pahenee (viimeksi Saunalahdenportti) ja toisaalta muutetaan työpaikoille kaavoitettuja tontteja asuntokäyttöön (viimeksi Ala-Kivenlahdessa).

On hyvä, että Lippulaivan laajennus tuo lisää palvelualojen työpaikkoja.  Alueen asukkaiden ammattitaito on kuitenkin pääasiassa suuntautunut muunlaisten työpaikkojen varalle. Mielestämme ei ole olemassa minkäänlaisia kestäviä perusteita kaavoittaa  Ulappatorin puoleiselle alueelle asuintaloja. Syitä ovat mm. alueen työpaikka-alueiden puute ja kyseinen  alue on liikennemelualuetta (> 55 dBA).

Tässäkin yhteydessä painotamme, että työpaikkavarauksia ei saa poistaa kaavoista tässä eikä muuallakaan Espoonlahden suuralueella tämän päivän tai huomisen kysynnän mukaan, vaan kaavoituksessa on toimittava vuosikymmenien aikajänteellä. Erityisesti tällä Ulappatorin kohdalla  muutokseen ei ole mitään perusteita, koska maanomistajankin edustaja on aiemmin kaavaluonnoksia esiteltäessä todennut heille olevan sama tuleeko paikalle toimisto- tai asuntorakentamista.

Autopaikkoja varattava riittävästi

Kyseisessä korttelissa autopaikkoja on esitetty vain yksi paikka 120 m2 kohti. Mielestämme kaikkialla miniminormina tulee olla vähintään yksi autopaikka jokaista asuntoa tai toimistotyöpaikan 60 m2 kohden.

Kaupunkikuvan kehittäminen

Tämän kaavamuutoksen tavoitteena on ollut kaupunkikuvallisesti korkeatasoinen ja valmis Espoonlahden aluekeskus. Kaavamuutosesitys ei kuitenkaan johda tavoitteeseen.  Pitkä (noin 400 m) monotoninen rakennus Espoonlahdenkadun eteläpuolella  pilaa täydellisesti mahdollisuuden saada kadusta viihtyisä ja elävä kaupungin keskuskatu, kun liikennejärjestelyjen takia joudutaan vasta hiljattain istutetutusta puustostakin poistamaan huomattava osa. Kadusta syntyy luotaantyöntävä kylmä varjoisa tuulitunneli, kaupunkisuunnittelun pahin irvikuva. Kulttuuritalon tulisi olla pääkadun varrella sen parhailla paikoilla. Tässä sen sijoittamista esitetään pysäköintitalon ylimmälle kannelle!
Ulappakadun ja Kivenlahdentien korkoerot ovat useita metrejä. Liittymän rakentamiseksi Ulappakatua pitäisi nostaa kolme neljä metriä korkean penkereen päälle, eikä tällainen edistä hyvän kaupunkikuvan muodostumista eikä liikennemelun haittojen vähenemistä.

Kaupunkikuvallisesti parempaan tulokseen sekä maankäytöllisesti tehokkaampaan sijoitteluun päästäisiin, mikäli kaikki suunnitellut kauppakeskuksen laajennukset tai koko kauppakeskus rakennettaisiin Espoonlahdenkadun pohjoispuolelle. Suunnittelualueeksi tulee ottaa koko alue mukaan lukien koulutontti, jolla oleva rakennus on saamiemme tietojen mukaan taloudellisinta purkaa. Sen tontti ei sovellu nyt eikä tulevien liikennejärjestelyjen jälkeen koulukäyttöön liikenteen aiheuttamien haittojen takia. Alueesta on mahdollista luoda puoleensavetävä työpaikka-alue ja liikekeskus. Kulttuurikeskus on alueen tärkein kaupungin julkinen rakennus, ja sille on varattava arvonsa ja toimintansa mukainen paikka. Tässä yhteydessä on syytä vakavasti harkita myös Espoon kaupunginteatterin sijoittamista Espoonlahteen, sen keskukseen. Nykyisen Lippulaivan kohdalta mahdollisesti vapautuville paikoille voitaisiin sijoittaa asuntorakentamista, ja näille asunnoille voitaisiin järjestää toiminnalliset pihat sekä valoisa meluton ympäristö.

Peruspalvelujen saatavuuden turvaaminen

Yleiset ja ilmaiset kirjastot ovat olleet ja ovat yhä suomalaisen yhteiskunnan sivistyksen yksi perusta. Alueneuvottelukunnan mielestä ei ole olemassa perusteita huonontaa kirjastopalvelujen saatavuutta keskittämällä niitä kauppakeskuksiin muiden alueen kirjastojen palvelujen kustannuksella. Matkan piteneminen saattaa olla erittäin paha este mm. lasten, vanhusten ja liikuntarajoitteisten pääsylle palvelujen pariin. Kirjastojen palvelua kehitettäessä on erityisesti tehostettava materiaalin kuljetusta tilausten mukaan haluttuihin kirjastoihin ja varauduttava ensimmäisten joukossa kohta perinteisten kirjojenkin kohdalla hyvin nopeasti yleistyvän digitaalisen aineiston lainauksiin. Kirjojen ja muun aineiston kuljetus kirjastosta toiseen organisoidusti on taatusti kustannusten ja haittojen vähenemisen kannalta kokonaisuudessaan tehokkainta.


Espoossa 16.3.2004

Matti Viikari                     Jouni Arjatsalo
Soukka-seuran pj                Soukka-seuran sihteeri

Uutiset Espoo.fi

Lasten taidefestivaali Kutitus

Värikäs 10-vuotias KUTITUS-festivaali esityksineen ja pajoineen ilahduttaa jälleen lokakuun alussa, kun Espoon...

Lue lisää »

Viherkalliontien varrelle suunnitteilla uusi päiväkoti

Kaupunkisuunnittelulautakunta hyväksyi 18.9.2019 Viherkallio eteläosan asemakaavamuutoksen. Muutoksen tavoitteena on...

Lue lisää »

Espoo.fi kaavoitus

Kaupunkisuunnittelulautakunnan kokouksen päätökset 18.9.2019

Kaupunkisuunnittelulautakunnan kokouksen päätösten ennakkotiedot on julkaistu.

Lue lisää »

Viherkalliontien varrelle suunnitteilla uusi päiväkoti

Kaupunkisuunnittelulautakunta hyväksyi 18.9.2019 Viherkallio eteläosan asemakaavamuutoksen. Muutoksen tavoitteena on...

Lue lisää »

Uutiset Kotiseutuliitto.fi

Maksuton eMuseo-koulutus Tampereella – ilmoittaudu mukaan

Tampereella järjestetään maksuton koulutus Suomen Kotiseutuliiton eMuseo-mobiiliopastepalvelusta tiistaina 12....

Lue lisää »

Suuret suomalaiset vieraslajitalkoot – Vuoden 2019 maisematekokilpailu

Vuoden maisemateko kilpailu järjestetään nyt jo viidettä kertaa – ilmoita teko 30.9. mennessä! Vuoden 2019...

Lue lisää »