Tapahtumakalenteri
Kaunis rantareitti - Osa 2
Kaunis rantareitti - Osa 2
Jätämme taaksemme Ristiniemen ja jatkamme matkaa kohti Santalahtea. Tänään hieman kaislikkoon kätkeytyneenä näemme mahtavan laiturin jäänteitä. Aikoinaan se toimi saaristohöyrylaivan yöpymispaikkana. Laiturin puolessa välissä oli uimakoppi.
Tulemme Santalahden niemekkeelle, joka asemakaavassa on viheralueena - sekin kovan taistelun jälkeen. Alue kuului kalastajaperhe Theodor Holmbergille. Perhe asui pienehkössä idyllisessä punaisessa talossa, jota ympäröivät syreenit, omenapuut ja kauniit kukkaistutukset. Siellä puiden siimeksessä istuimme nimi- ja syntymäpäiviä viettämässä lämpiminä kesäpäivinä juoden kahvia ja mehua.Tänäkin päivänä kadonneesta puutarhasta on jäljellä yksinäisiä syreenipensaita ja omenapuita. Sandvikiin (Santalahti) kuljettiin Kivenlahdesta Laurinlahden kautta. Tie oli kapea ja muistutti lähinnä leveähköä polkua - se kulki osittain synkän metsän halki. Perheen tyttäret kävivät koulua Kivenlahden Kahvi Kaisassa. Pihaan tie kulki rakennusten välistä, jotka muodostivat ikäänkuin mahtavan portin. Vasemmalla oli lato ja navetta.
Holmbergeillä oli muutama lehmä, hevonen ja kanoja, joita emäntä Elna hoiti suurella rakkaudella. Oikealla puolella oli varastorakennus ja puusee, jonne kiivettiin jyrkkiä portaita ylös “toiseen kerrokseen” - pitkä rivi reikiä. Siellä vaikkapa koko perhe saattoi istua pohtimassa maailman menoa. Holmbergien alueella oli lisäksi kaksi suurehkoa kesähuvilaa, jotka olivat kesäasukkaiden käytössä ja toivat perheelle tervetullutta taloudellista apua. Soukka-seura sai 1970-luvun alussa käyttöönsä rakennukset ja tarmokkaat naiset pitivät siellä kesäkahvilaa ja nuorille järjestettiin kokoontumispaikka. Seuran naiset leipoivat kahvilaa varten oman reseptinsä mukaan ihania viinereitä, jotka kiidätettiin joko kävellen tai pyörällä kulkien pitkin Soukanlahden rannan pientä polkua (Wienereiden ohje jäljempänä). Vallattomat nuoret hajottivat sittemmin rakennukset ja Espoon kaupunki puhdisti alueen polttamalla hävitetyt talot. Se oli todella vahinko, sillä Espoon kaupunki oli
suunnitellut Sandvikiin kalastajamuseota.
Jatkamme matkaa ja pysähdymme hetkeksi Soukanlahden pohjukkaan, jota Espoon kaupunki hitaasti mutta varmasti on raivaamassa puistoalueeksi. Kauempana laakson suunnassa näkyy Soukanpohjan kartano - ennen nimeltään Nedergård ja mäen kukkulalla Öfvergård kivinavettoineen. Tilojen historia ulottuu 1500-luvulle asti, jolloin toisen omisti Lasse Nilsson ja toisen Jöns Nilsson. Tilat yhdistettin sittemmin. Fonsénin kartassa 1750 Sökön talo on merkitty jokseenkin nykyisen Soukanpohjan kartanon paikalle. Vuona 1798 Eric Henricsson lunasti tämän kruununtilan verotilaksi. Tilat jaettiin jälleen kahden veljeksen kesken 1834 ja näin muodostuivat nykyiset tilat, joista on jäljellä vain päärakennukset. - Soukan laaksossa virtaava puro - tänään vain oja - toimi kulkureittinä. Soukanpohjan kartanon tuntumassa purossa oli pieni mylly
ja Öfvergårdista soudettiin viilipytyt Klobbenille kuljetettaviksi höyrylaivalla Helsingin kauppatorille myytäviksi. Nykyisen kävelytien vieressä poppeleiden peitossa on vanhan saunan kiviljalka vieläkin näkyvissä. Saunan pesutuvassa viilipytyt hangattiin puhtaiksi hiekalla. Lahden pohjukassa on venelaituri, joka entisinä aikoina kuului yhteisesti molemmille kartanoille. Rannalla laiturin tuntumassa nykyisen kävelytien kohdalla oli venevaja. Joskus ammoisina aikoina nykyisen Perjantaiseuran talon kohdalla oli pieni, vaatimaton tiilien polttopaikka. Kun tänään pellolla kaivetaan maata sieltä tulee vieläkin runsaasti kivimurskaa.
Jäämme hetkeksi istumaan Soukanlahden rannan penkille ihailemaan auringonlaskua Santalahden metsikön taakse. Vaivumme hetkeksi muistojen maailmaan. Benita Åkerlund
Matkamme jatkuu, josta kerron seuraavassa Seuralaisessa
lin kertoi kesällä 2002 tehtävistä Soukan keskusraitin kunnostustöistä.
Huhtikuussa Anu Ranta hyötykasviyhdistyksestä kertoi viljelyn saloista. Puheenjohtajan kotona Öfvergårdissa pidettiin kotiseutuilta, jossa Benita kertoi Soukan vaiheista.
Toukokuussa Soukkaa siivottiin jälleen talkoilla. Seura jakoi palvelutalon edessä infopisteessä tietoa kompostoinnista ja lajittelusta ja senioritanssijat ilahduttivat talkooväkeä. Espoonlahden Martat toteutti talkoiden yhteydessä lumppukeräyksen. Puropuistossa pidettiin myös perinteiset Lasten säpinät. Seura kustansi osan tanssiesityksestä. Satakunta soukkalaista sai rautaisannoksen Soukan geologisesta historiasta Miljoonien vuosien Soukka -aiheisella kävelyretkellä.
Kesäkuussa purjehdittiin m/aux Ingeborgilla Espoon saaristossa. Tapahtuma oli osa Espoon ruotsinkielisten saaristolaisyhdistysten Skärgårdsveckan-tapahtumaa.
|